Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. heinäkuuta 2025
Minä sinun sijassasi näyttäisin hänelle, että tyttö ottaa sinut avosylin, milloin vain tahdot tehdä hänelle sen kunnian, että kosit häntä. Niinkö se luulee, se siivoton jyväjuutalainen, että minä olen liian halpa hänen tyttärelleen? No olkoon menneeksi, vaikkapa vain häntä oikein suututtaakseni... Kas, sepä olisi kostoa se!
Isänsä ja äitinsä katsoivat häntä nähtävällä tyytyväisyydellä, sillä hän näytti hyvin kansalliselta ja somalta. "Jopa olet valmis vieraita vastaan ottamaan," äännähti isäntä tuolle tyttärelleen. "Kunpa vaan jo tulisivat," kuului vastaus, ja sen jälkeen jäi äänettömyys jälleen hetkeksi aikaa pirttiin. Matti ja Leena istuivat täll'aikaa "piisituvassa," odottaen hääjuhlaansa.
Itketkö sinäkin lapseni? lausui hän tyttärelleen. Niin, opi Aina rakas ottamaan asioista vaaria. Ole aina tottelevainen vanhemmillesi, sillä ei sitä tiedä milloin elämän herra voi katkaista minun tahi isäsi elämän langan. Pidä aina hyvät aivotukset sydämessäsi, niin voit erota autuaallisella tunnolla täältä, kun taivaallinen isäsi kutsuu sinut pois luokseen.
Minun oma Jobini, etkö jo ole tarpeeksi paljon hyvää tehnyt langollesi ja hänen perheelleen? Job. Juu u! Kummellund. Mitä sinä olet tehnyt, lanko? Oletko sinä mitään antanut, jo, lankoni? Job. E en! Rosennase. Etkö ole antanut hänen tyttärelleen viittäkymmentä tuhatta morsiuslahjaksi? Job. Juu u. Kummellund. Onko hän saanut ainoatakaan äyriä vielä? Job. E ei. Rosennase.
Eikä se suunnaton melu olisi suinkaan vaiennut ennenkuin kihlaus olisi ollut purettu. Mutta maanviljelysneuvos ei löyhentänyt hallitusohjiansa. Sillä Martan tahto oli hänelle ylin kaikesta, ja kun hänelle, niin koko kartanolle. Ei maanviljelysneuvos vähimmällä viittauksellakaan osottanut tyttärelleen olevansa hänen vaaliansa vastaan tai edes tyytymätön siihen.
Tuskin oli kolme tuntia kulunut siitä, kun majuri oli lähtenyt Johanneksen tyköä, kun Maria valmistellessaan itseänsä matkalle punastuneena näki nuorukaisen kiiruhtavan ulos kaupunkiin. Majuri oli tyttärelleen kertonut Johanneksen aikomuksen, ja Maria aavisti, että Johannes meni nyt Annan luo. Maria arvasi oikein. Anna istui Johanneksen entisessä kamarissa.
Molemmat emaljeeratusta kristallista tehdyt vaasit olivat hyvin kauniit. Siellä oli muuten joukko kaikenlaisia hienoja esineitä, lahjoja, joita isä oli antanut tyttärelleen. Morange kulki varpaillaan kuin pyhätössä, puhui hiljaan, hartaalla äänenpainolla.
"No, missä niin kau'an olet viipynyt?" huusi isäntä tyttärelleen vastaan, seisoen hoiperrellen porstuvan ovella. "Tule sisään nyt! Olen tuonut sinulle oivallisen Turun tuljaisen. Tule, tule vaan! Oiva rikas ja pulska rusthollin poika naapuripitäjäästä. Kas niin!" lausui hän, vetäen kammarin oven itsensä ja tyttärensä jälestä kiini. "Kas niin, Matti! Tässä on tyttäreni.
Hän näki miesvainajansa merimiehenpuvussa palaavan pitkältä matkalta ja kuuli hänen itkien sanovan saaneensa käskyn viedä pois Virginien. Silloin he yhdessä neuvottelivat, mistä löytäisivät tyttärelleen piilopaikan. Kerran hän palasi puutarhasta vallan hämmentyneenä. Monen kuukauden ajan rouva Aubain pysyi huoneessaan toimettomana.
Harmistuneena huusi silloin jättiläinen tuolta niemeltä tyttärelleen, että tämä toisi hänelle verkot ja tuota pikaa tyttö harppasikin kankaan poikki. Siitä on vielä sananlaskukin olemassa, että »kun hukka huusi Huhuinniemessä niin ääni kajahti Kajavansalmelle». Kadehdittava emätti!
Päivän Sana
Muut Etsivät