United States or Guam ? Vote for the TOP Country of the Week !
Syllästä maksetaan kaksi Ruplaa, joka tekee vuodessa tuhat ja kuusitoista sataa Ruplaa. Neljän vuoden kuluessa karttuu näin säästettyä kuusi tuhatta ja neljä sataa Ruplaa, jollapa velkamme jo pitäisi olla maksettuna.» »Kuulkaat vielä. Meillä on vielä vähän yli kuudensadan tynnyrin alaa metsämaata.
Siellä tuvassa söi hän oman Marisensa laittaman illallisen ja pani maata, ja silloin tuntui Jaakosta kuin ei hän olisi vaivaa nähnyt vielä koskaan eläessään. Kun Jaakko oli saanut raadetuksi parin tynnyrin alan, rupesi hän polttamaan niitä isoja murtoläjiä, jotka olivat kuokoksella.
Nyt me sen tiedämme kaikki ja päästämme miehet menemään.» Petter viittasi: »Kaikki hyvin! Oikeahan, mars!» »Menkää matkaanne, samaa tietä kuin tulittekin!» ärjäsi Ivan, haparoimalla ottaen molemmilla käsillään kiinni tynnyrin laidasta, ojentaen rintansa eteenpäin ja päänsä pystyyn kuin laulava kukko. Sotamiehet riensivät pois ja Ivan katseli heidän jälkeensä.
Siinä on nyt hyvin suunniteltu rakennus, ja tottapa saan hiukan ylvästellen katsella ympärilleni, kun tempaan leimasimen käteeni ja sillä poltan noihin tynnyrin pohjaan hyvin tunnetun tehdasmerkkini, jota kaikki kunnon viinimestarit kunnioittavat.
"Minä annan vielä Haikolan uudelle isännälle sen lehmän, jonka eilen täältä 30 markalla huusin", sanoi eräs Leppiniemen velkojista. "Ja minä sen vanhan laukin, joka nousi vaan 50 markkaan", sanoi toinen. "Ja minä annan yhden tynnyrin ohran siemeniä", sanoi kolmas; "voimmehan nyt vähän kuki uhrata, kun olemme saaneet niin edullisen kaupan Leppiniemen maalle".
Bertelsköld puolestaan heittäytyi selkäkenoon sohvaan ja nauroi niin sydämellisesti kuin hänen oli mahdollista nauraa. Kauniita opetuksia ajatteli hän itsekseen. Olisinpa, kautta kunniani, maksanut tynnyrin kultaa saadakseni koko Svenska Bottenin kuulijaksi ja nähdäkseni noiden kunnon isänmaanystäväin hämmästyksen. Vakoillessani pappeja ja talonpoikia olen mainiosti onnistunut.
Tulette tulevalla viikolla, niin saatte sen kumman nähdä, sanoi isäntä hieman naurahtaen. No, mutta kuinka paljon siihen nykyiseen rukiiseen olette kylvänyt ja kuinka paljon siitä luulette lähtevän? Noin tynnyrin verran siihen kylvettiin, ja jos luoja runsaasti antaa, niin vähintäin sata tynnyriä tai sata kaksikymmentä tynnyriä siitä lähtee. Sata tynnyriä! Entäs tuosta pellosta?
Kartasta nähtiin aivan selvästi joka maan tilkka, joka polku, joka aita, joka talo. Joka tynnyrin ala oli kartassa neljäkulmaisen tuuman suuruudessa. Ja tämä suuri kartta, koska oli valmis, ripustettiin seinälle kylän yhteisessä kokoushuoneessa. Nyt talonpojat sinne juoksivat joka päivä karttaa katsomaan, ja olivat varsin kummissaan.
Sotilasvanhus pyyhki otsaansa ja sanoi läähättäen: »Eipä ollut vähällä nousta tuo lekkeri, raskaalta se tuntui kuin kanuuna. Kyllä minun nyt pitäisi saada suuhunkin pisarainen, Maija Liisa.» Ja niin sanoen hän otti pöydältä puutuopin ja läksi menemään tynnyrin luo. Mutta vaimovanhus uhaten viittasi ja torui: »Mitä nyt ajattelettekaan, Jaakko?
Nuo verekset ahot tuolla vaaran rinteellä kasvavat vaaraimia niin äärettömästi, että niitä saa vaikka hevoskuormittain, kun vain tulee otetuksi. Olisi viime kesänäkin saanut vaikka kuinka monta tynnyriä. Yksi tynnyri vain laitettiin ja siitäpä tuota on aina parhaaseen haluun riittänyt ottaa, kun lakkasäilykettä on ollut kolme tynnyriä ja on sitäkin vielä muutaman tynnyrin pohjassa vähän jäljellä.