Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 9. heinäkuuta 2025
"Ei olisi uskonut mummoa, minkälaisen sievän talon tuo vielä vanhoilla päivillään itselleen vänttäsi. Ihan vinttaamatta se siinä asuu ikänsä lopun juuri kuin taivaan heijassa", tuumiskeli maisteri päivällispöydässään. "Kyllä olisi meilläkin koko hyvä olemassa oma talo, mutta kuka antaa köyhälle talon?" sanoi rouva.
Nyt jätti Olli aidan korjuun sikseen ja molemmat lähtivät astumaan taloa kohti. Täällä oli jo ruoka pöydällä odottamassa ja nyt rupesivat langokset syömään. Siinä satoi Taavetille kysymyksiä pitkin syönti-aikaa ja Mari tuumiskeli, milloinkas Taavetti menee Pynnölässä käymään. "Onko siellä Pynnölässä sitten vielä paikat paikoillaan?" kysyi Taavetti.
"Emme, se tulee niin kalliiksi", tuumiskeli mummo. "Ei se mitään maksa, istukaa vaan kärryihin." "Erinomaisen kohtelijaitahan te olettekin, kun aivan ilmaiseksi rupeatte kyyditsemään; ette suinkaan te ole Helsingin pitäjästä", sanoi mummo. "Kuinka niin", sanoi puhuteltu. "Tuossa sanassa on jokin piikki meidän pitäjäläisille. Helsinginpitäjästä me olemme.
Niin ei se olisi, jos kaikki olisivat rehellisiä; silloin ei toden puhumista vikanakaan pidettäisi", tuumiskeli Katri. "Eihän tuota vikana sentään pidettäne. Ovathan ihmiset totuutta vaativinaan ja valetta vihaavinaan." "Jaa, silloin kun huomaamat, että toisen valehteleminen heitä vahingoittaa; muutoin kyllä saa puhua puita heiniä." Rouva mietiskeli.
Kaiken tietä oli hän tuumiskellut tarjoutua istuttamaan kukkasia, mutta nyt ei hän saanut sitä tehneeksi; sillä tyttö niin kiiruisasti kääntyi heistä. Mutta jäljestäpäin hän taasen tuumiskeli, että hänen kumminkin olisi pitänyt auttaa tyttöä kukkain panemisessa. "Mitä te keskenänne haastelitte?" kysyi hän Ingrid'iltä. "Ei mitään."
Isä seisoi kauvan äänetöinnä ja tuumiskeli. Viimein hän huudahtaa, samalla kuin sulkee lapsen syliinsä: oma, pikku kultaseni! jonka jälkeen hän vaimoonsa kääntyen jatkaa: pahasti teit, kun sait minun levottomaksi joutavilla puheilla.
»Viekää hänet pois!» edili sanoi, »hän on täyttänyt velvollisuutensa.» Virkailijat laahasivat hänenkin ruumiinsa spoliariumiin. »Kunnian ja oman kohtalonsa oikea esikuva!» Arbakes tuumiskeli.
"Sepä on!" tuumiskeli mummo. Maisterikin tuli teetä juomaan. "Saan toivottaa onnea uuteen virkaan!" sanoi mummo." "Paljon kiitoksia onnentoivotuksista! Jumala teillekin onnea uudessa talossanne asumiseen siunatkoon. Olipa se oiva asia, kun tekin vanhoiksi päiviksenne saitte oman kodin", sanoi maisteri. "Niin kodin! Kyllä se hyvä asia onkin, että ihmisellä on omantakeinen nurkka.
"Elsa rukka", sanoi mummo. "Mummo rukka", vastasi Elsa. "No, sen sanoit niinkuin pitikin. Hyvin minua surettaakin, mihin tästä taas joutuukaan", tuumiskeli mummo. Siitä sitten kaikki läksivät katsomaan emännän ruumista. Leski Lund, nähtyänsä emännän ruumiin, oli valmis lääkäriä hakemaan. Toiset odottelivat niin kauvan ruumishuoneen eteisessä ja pihamaalla, kunnes lääkäri saapui.
Ukko tuumiskeli hetkisen ja sanoi sitte, että "naapurin Kalle se kyllä kyytiin kyhäytyy, se kun onkin oikein semmoinen kyydinajaja". Liisan matkaa näytti onni suosivan, hän oli tyytyväinen ja he jatkoivat matkaa parhaassa sovussa, pikku Paulan nauttiessa yhä häiriytymättömänä lapsen virkistävää, levollista unta.
Päivän Sana
Muut Etsivät