Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 26. lokakuuta 2025


Legree itse oli aina punnitessa läsnä, ja kenen korista puuttui kuinka vähä hyvänsä, häntä säälimättä ruoskittiin. Sen Tuomo tiesi varsin hyvin ja kuultuaan erään vanhan sairaan neekerivaimon jäävän jälelle työssänsä auttoi häntä voimainsa mukaan.

"Voi, Tuomo," vaikeroi Kvimbo vilpittömästi, "miten häpeällisesti ja julmasti me olemme sinua kohdelleet!" "Onko sinun mahdollinen voitko antaa meille anteeksi?" rukoili Sambo. "Teitä parkoja!" kuiskasi Tuomo. "Mielelläni antaisin henkeni montakin kertaa, jos vain sillä voisin pelastaa teidän sielunne.

Tuomo oli tukahtua pidättäessään itkuaan, mutta hän koetti karaista itseään ja puhui lohduttavasti ja voimakkaasti. Chloe täti oli pannut parhaansa valmistaessaan jäähyväissuurusta. Hän oli paistanut lihavimman kanansa, ottanut esiin marjahillot ja muut herkut. Mutta Tuomolta ne saivat jäädä milt'ei koskematta, sillä ei sellaisina hetkinä maita ruoka eikä juoma.

Taas tuli Tuomo hänen luokseen ja kaasi koko puuvillavarastonsa hänen säkkiinsä. "Ette saa tehdä noin. Ette tiedä, kuinka ankarasti he sitten kohtelevat teitä." "Kohdelkoot! Mutta minä sen kuitenkin kestän paremmin kuin te." Aurinko oli jo aikoja sitten laskenut ja hämärä peittänyt kentän, ennenkuin tämä väsynyt joukko pääsi kotiapäin astumaan.

Sellaista ei olisi kukaan orjain isäntä koko Kentyckyssä uskaltanut tehdä, sillä Ohiosta oli hyvin helppo päästä Kanadaan, ja siellä oli orja vapaa ja vainoomiselta turvassa. Mutta Tuomo ei vähääkään ajatellut mitään karkaamista eikä hänelle uskotun summan anastamista. Tarkimmasti suoritti hän tehtävänsä ja palasi kiireimmiten herransa luo.

"No oltta! ärjyi Tuomo vaan, Koska ei kaljaa olekkaan! Siis täytyy oltta tuoda, Pitäähän jotain juoda." Näin teki Tuomo Toppinen, Saadakseen oltta, poloinen, Vaan palkakseen hän vainen Sai juopporentun maineen. Se, ken on hyväoppinen, Ei tee kuin Tuomo Toppinen, Vaan opin ottaa tästä Toppisen elämästä. N:o 4. Miten räätäli paransi tautia.

Mutta katso: jopa muuttamahan Käyvät leiriänsä Tuomon härjät; Tuonneppa he astelevat alas Alhoon lomass' ojan-puurtamien; Likemmäksi koskea he siirtyy. Heitä kumppanina uskollisna Tuomo seuraa, istuu äyrähälle: Alahalla juhtansa hän näkee.

Edvard uudisti vakuutuksen, että Tuomo pian ostetaan vapaaksi, ja ripusti hänelle vähäiseksi muistoksi kaulaan reikälaitaisen hopeadollarin, kannettavaksi nauhassa piilossa, että Haleyn himokkaat silmät eivät sitä huomaisi. Sitte vierivät kärryt edelleen. Haley ja Tuomo istuivat pitkän aikaa vaiti vierekkäin omituisina toistensa vastakohtina.

Rehellinen kelpo Tuomo tarvitsee lohdutusta surussaan ja Elisabet, niin voi, minä en tosiaankaan tiedä, mitä hänelle teen. Jumala olkoon hänelle armollinen!" Molemmat peljästyivät juuri silloin yht' aikaa.

"Minä olen Tuomo eli setä Tuomo, kuten pikku lapset Kentuckyssä sanoivat." "No, minä olen myöskin lapsi ja tahdon samoin sanoa sinua setä Tuomoksi, sillä minä tulen varsin hyvin toimeen sinun kanssasi. Mihin sinä sitte matkustat, setä Tuomo?" "Mihinkä matkustan? Sitä minä tosiaankaan en tiedä, neiti Eva." Eva näytti hyvin kummastuvan. "Etkö sinä sitä tiedä? Isä tietää aina, mihin hän menee."

Päivän Sana

imevän

Muut Etsivät