Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 3. heinäkuuta 2025
Hän jatkoi hiljaista soitantoansa, yhä katsellen minua. "Naurattaako sinua, että kuvailen semmoisia mielessäni, Agnes?" "Ei!" "Taikka jos sanon, että todella luulen silloin jo tunteneeni, kuinka uskollinen ystävä sinä olisit vaikeammassakin tilassa ja kuinka et koskaan lakkaisi semmoisena olemasta ennenkuin kuolemassa nauruttaisiko semmoinen unelma sinua?" "Oi, ei! Oi, ei!"
Lienevätkö lapsuudenajan ilot ja surut suuremmat kuin muiden ikäkausien, mutta ainakin säilyy muisto niistä kauemmin ja voimakkaammin kuin myöhemmistä elämyksistä ja mielenliikutuksista. En muista koskaan iloinneeni hillittömämmin, surreeni epätoivoisemmin ja tunteneeni syvemmin kuin kaikkein varhaisimmassa lapsuudessani.
Muistatteko wielä nuorta huliwiliä, jota eräinä hetkinä näitte Tukholmassa? Te olitte silloin kaswawa tyttö." "Niin, te olette se, joksi teidät luulin tunteneeni jo ensi wilaukselta?" "Yrjö Eeronpoika", kuiskasi teini Annan korwaan. Annan poket waaleniwat. "Ja te ette wielä tunne isääni?" sanoi hän, katsahtaen säikkyneenä teinin silmiin.
Parin tunnin perästä minä tuumin, mikä, jos kyyneleeni todella juoksisivat vastahakoisesti, niinkuin nyt näyttivät juoksevan, kaikkein enimmin kotoisista asioista liikuttaisi minua, kun lähestyin kotia sillä minun oli määrä lähteä kotiin hautajaisiin. Minä muistan tunteneeni, että olin saanut jonkunlaista arvoa muitten poikien rinnalla, ja että olin tärkeä olento onnettomuudessani.
Ei, hymyili Johannes. Täällä liikkuu huoneesta huoneesen kummallisen keveällä tunteella niinkuin oikea kutsuvieras eikä vain vahingossa päässyt muiden seuraan pujahtamaan. Juuri niin, ja sepä se tekeekin nämä Rooman palatsimuseot niin miellyttäviksi. Muualla muistan vain Schackin galleriassa Münchenissä tunteneeni jotakin samantapaista. Mutta sekin oli tietysti vain heikko varjo tämän rinnalla.
Heikosti muistelen sen joskus ennen tunteneeni tyyninä, kuivina kesä-iltoina siellä kotona, kun jostakin kaukana palaneesta suosta tai metsästä tai kaskesta kantautuu niiden ilman autereeseen yhdistynyt lemu. Mutta tämä on hienompaa, puhtaampaa ja niin sanoakseni jalompaa.
NATHAN. Viel' enhän tiedä edes, ken Stauffeist' isänne on ollutkaan? RISTIRITARI. Mit' on tää, Nathan? Tällä hetkellä uteliaisuutt' yksin tunnetteko? NATHAN. Niin, nähkääs, muinoin itse muistelen ma tunteneeni erään Stauffin Konrad hän oli nimeltään. RISTIRITARI. Vaan jospa ois isäni nimi sama? NATHAN. Todellako? RISTIRITARI. Isäni kaima oonhan itse: Kurt on Konrad myös.
Luulen tunteneeni tämän taloudenhoitajan olleen niiden roistojen valepukuinen johtaja, jotka hyökkäsivät kimppuuni kuningattaren kruunauspäivä-iltana tuo mustavaippainen mies". "Hitto vieköön! Olenpa varma, ett'ette ole erehtyneet! Hän se varmaankin oli!
Päivän Sana
Muut Etsivät