Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 19. kesäkuuta 2025


Ennen se saattoi olla vähän sinne päin, siihen aikaan kun uskottiin Jumalaan ja ijankaikkiseen autuuteen. Mutta nyt kun aletaan ymmärtää, että materia määrää elämänehdot, niin kaikki sellainen tulee mahdottomaksi. Kun työväkikin tulee täysikäiseksi... Luuletko itseäs täysi-ikäiseksi? kysyi Heinonen. Luulen olevani siksi tulemassa. Itse mielestäsi? Vaikka. Harvoin muut sellaista tunnustavat.

Mutta ei hän sanonut mitään tavatonta, sanoipa vaan: No neiti Hanna, minä hävisin viime kroketissa, minun täytyy voittaa takasin! Mitä merkillistä oli näissä sanoissa? Ja kuitenkin: Hanna, joka ensin oli antamaisillaan leikillisen vastauksen, yhtäkkiä alistuvasti pysähtyi ja pelästyneenä katsahti hänen silmiinsä. Silloin oli jo ilta tulemassa. He läksivät krokettikentälle.

Huomaa kaikesta, että puhdas kauneus on jo tulemassa Juhani Ahon taiteen johtotähdeksi, ei suinkaan vielä realistisen totuuden kustannuksella, vaan sinä kypsänä hedelmänä, joka hänelle hyvän ja pahan tiedon puusta keveästi putoaa. Vielä enemmän on näin asianlaita Papin rouvassa. Juhani Ahon teokset seuraavat toisiaan elimellisellä, miltei elämäkerrallisella välttämättömyydellä.

Hollimieskin on tuohon tuvan varjoon nurmelle nukahtanut, ja siinä hän mahallaan vieläkin makaa, vaikka päivä jo aikoja sitten on varjonsa toiseen paikkaan kiertänyt ja nyt sen tuuheata tukkaa kauheasti kuumentaa; tuolla maantiellä jossain kyllä ratasten ritinätä kuuluu, mutta sitäkään ei sitten taas kotville kuulu, kun hevonen kaiketi on kuumasta hidas eikä jaksa pikemmin kiiruhtaa, vaikka herra kyytimiestä käskee jos se nimittäin kyydillä ajava lie, joka siellä on tulemassa.

Juuri noita kiiltäviä, pimeyteen katoavia kiskoja myöten Gabrielin juna kohta tulee, mutta nyt hän on vielä tulemassa jossain pimeydessä, sumuisten niittyjen ja metsäin läpi. Henrikin sydän oikein sätkähti kun yhtäkkiä alkoi kuulua kaukaa pitkä vihellys. Nyt tuli juna siis jo kaihojen läpi Töölön lahdelle. Vihellys kesti niin kauan että ihan selvään tuntui nopea läheneminen.

Laiva oli mennyt ohitse hänen huomaamattaan, sillä päivä paistoi vasten silmiä juuri lahtea pitkin ja esti näkemästä ulapalle. Hetken kuluttua kuului soutua ja puhetta tuulen päältä. Hän siirtyi vähän ja näki siellä venheen tulemassa. Hänen miehensä istui perässä. Kokassa souti renki. Ja keskellä venhettä oli joku kolmas.

Hänkö pyytää minua avukseen, minua yhteistyöhön, minua liittoonsa, joka täällä kaiken ikäni en ole muuta niin kaivannut kuin apua ja henkiheimoa ja ymmärtäjää? Tuleeko hän omakseni ... onko jo tulemassa? Olisiko se sittenkin mahdollista? Välittääkö hän minusta muutenkin kuin aate- ja työtoverina?

Niinkuin muinaisina vuosina uutta kyläänsä rakentava Veneh'ojan Heikki, koska hänen tyttönsä häntä salvoksille lähestyi ja kävi hihaan ja kuiskaten sanoi: minä olen sinusta äidiksi tulemassa, riemastui että hänen valittunsa oli itsensä hedelmälliseksi osottanut ja hän nyt sai sen vaimoksensa, niin tunsi tätä vanhaa Veneh'ojan sukuriemua ensi kuulemalta myöskin Hannes.

KAARLO. Mieleni mustenemistaan mustenee! Herra varjelkoon! mitä lieneekään tulemassa! Kuoleman-hetkeänsä tosin ei kenkään ennakolta tunne, mutta toivoni on, että rakkaan pispani niinkuin omakin kuolemani vielä on pitkän matkan päässä! Se on kristillinen toivotus, jolla en yhtään ihmistä loukkaa.

Niinkö pitkälle sinä olet joutunut, että sinä lyöt häntä! Johannaa...? Sinä siis et tietänyt, että hän on tulemassa äidiksi ... minun lapseni äidiksi. Mailiisa...! Jumala sinua auttakoon! Voi tätä taloa! Nyt vasta minä ymmärrän... Ajattele, mihinkä tilaan sinä hänet olisit voinut saattaa...! Kiitä Jumalaa, ettet sitä tiennyt! että tuntosi ainakin siitä rikoksesta on vapaa.

Päivän Sana

miettivästi

Muut Etsivät