Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 11. heinäkuuta 2025
Vavista tulee ihmisen ja peljätä, Kun suuret jumalat noin jylhät airuut Lähettää varoituksen merkiks meille. CASSIUS. Sin' olet tylsä, Casca; hengen hehku, Tuo roomalainen ele, sulta puuttuu, Tai sit' et käytä. Kalvas olet, pelkäät, Ja tuijottelet, ihmetyksiin vaivut, Kun näät näin oudon kiihkeänä taivaan.
Nyt koko seuran terveydeksi juon, Ja ystävämme Banquon, jota kaipaan. Josp' olis tässä hän! Niin, onneks olkoon Hänen ja kaikkein! HERRAT. Alamainen kiitos! MACBETH. Pois! Silmistäni pois! Maan kätköön vaivu! Luus ytimettömät on, veres kylmä; Näköä silmissäs ei noissa, joilla Sa tuijottelet. LADY MACBETH. Tämä, hyvät herrat, Tavallist' ompi vaan, ei muuta mitään.
Ja sitten noin tuijottelet Katriin, ikään kuin hän ei tietäisi, että tässä maassa jokaisen miehen on kädellään suojeleminen päätänsä, jos tahtoo ma'ata jonkinlaisesta turvassa. Hohhoh, koira vieköön, jos et vaan liene rikkonut yhtä monta rintahaarniskaa kuin olet takonutkin". "No, huonohan se olisi aseseppä, Simo isä, joka ei oman kouransa sivaltamalla osaisi koettaa omaa käsi-alaansa.
"Herra siunatkoon, lapsukaiseni!" sanoi hän. "Mitäs sinä niin tuimasti tuijottelet?" "Etkös sanonut että joku on kuollut?" kysyi Katri peloittavasti epävakaisella äänellä, ikään kuin hänen kuulonsa ja puhevoimansa eivät enään oikein olisi toimittaneet virkaansa. "Kuollutko, tyttöseni! On, kun onkin, kuollut aivan. Ei sinun nyt enään tarvitse karsaasti katsella häneen".
Ja tuo tyhjätasku Vuoriston varkaittenpäällikkö, joka sen oli alkuaan käskenyt, peräytyi kaupasta jo puolen sen summan tähden, vaikka työhön minulta oli mennyt puoli vuotta". "Mitäs sinä noin tuijottelet, Conachar?" torui hanskuri, kesken puhetta kääntyen Vuorelais-oppilaansa puoleen.
KULLERVO. En ole juuri rosmo; mutta jos tiedon tahdot, niin olen Kullervo, Kalervon poika. AINIKKI. Kullervo! KULLERVO. Se olen. Miksi tuijottelet? AINIKKI. Onneton hetki! KULLERVO. Niin ellös haastelko; mun muistossani seisokoot armahina sekä hetki tämä että tienoo. AINIKKI. Mitä teet sinä metsässä täällä? KULLERVO. Sinä näet että karhukeihästä kannan. AINIKKI. Koska isäs huoneen jätit?
Hauskaa oli nähdä miten Barbox Veljekset nyt istui rahillaan, viinipullo edessään, katsellen Pollya, joka onnellisena rakensi korttitalojansa. Barbox oli aivan sinertävä kasvoiltaan, kun hän koetteli pitää henkeänsä, etteivät lapsen rakennukset menisi kumoon. Mitä sinä siinä niin tuijottelet? sanoi Polly pitäen hetken lomaa.
Neuvottelee joukon keskessä. Hänt' en löydä hän hävisi. Illin nähtyään. Miksi tuijottelet, julma? Yrittää paeta. Kuka sun opasti, kurja, Tänne Kullervon jälille! Kuole syötiksi susien! Kuristaa Anjaa kurkusta ja nykistää hänet metsän pieleen. Pakenee pelokkaasti hiipien. Urhot, Kullervon jälille! JOUKKO. Kaikki Kullervon jälille! KULLERVO tulee. MUTRU. Tuossa hän tulevi terve!
Pahanteostaan näin tavattuna, hänen täytyi puolustellen myöntää: Minä taisin, pelkään mä, jokseenkin tuikeasti katsella sinua, Polly! Miksi tuijottelet? kysyi taas Polly. Enpä osaa, mutisi toinen itsekseen, sanoa miksi. En tiedä, Polly. Aika pöllö sitten lienetkin, kun teet jotakin, etkä tiedä miksi, eikö niin? arveli Polly.
Tuijottelet tulta sitten, kerrot, mitä näät sa sieltä, päästän pulmat ihmehitten, miellyttelen Hurtan mieltä.» Hurtta maljan kumman kumoo; velloo verta keitto kuuma, aivot loihtii, aistit lumoo, täyttää Hurtan outo huuma; kirjavissa kiehkuroissa savun päällä kulkee kuvat sielun taikapeilin, joissa sydänsynnyt kangastuvat
Päivän Sana
Muut Etsivät