Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 9. lokakuuta 2025
Arvaa sen, mikä mylläkkä siinä aluksi syntyy ja mitä tuhmuuksia ukko itsekin lopulta tuskautuneena tekee! No niin. Näin alkoi asia mennä. Tuossa puolen päivän aikana minä jo telkeydyin huoneeseeni ja itkeä tihistin, ensi kertaa näissä asioissa, vaikka eiväthän nämä lemmen asiat tietysti itkemällä sen paremmaksi tule. Mutta vihdoin tuli ilta. Vieraat olivat jo koolla.
Dami oli jatkaa leikkiänsä kauemmaksi, sillä hänestä tuntui hyvältä, kun oli tuommoisessa asiassa kerrankin onnistunut. Mutta Amrei tiesi, ettei siihen ole luottamista; Dami saattaisi tehdä tuhmuuksia ja muuttaa leikin aivan päin vastaiseksi.
Olkaa hyvä, herra postimestari, minä rukoilen nöyrimmästi, olkaa hyvä ja kirjoittakaa minun edestäni! POSTINHOITAJA. En minä sitä saa tehdä, laki sen kieltää. VAIMO. Vai niin! Vai laki kieltää! KIRJURI. Kisälli! Hanki paikalla kirjoittajamies, äläkä puhu tuhmuuksia! VAIMO. Suokaa anteeksi!
Ja sen sijaan, että olisin antanut hänen tyynesti saarnata, kiihoituin häntä vastustamaan, vakuuttaen, että hänen puheensa oli vaan tuhmuuksia! Kaikki tämä luonnollisesti loukkasi hyvää täti Mariaa, jota vielä huolestutti kapinoitseva sieluntilani ja tämän kiihoituksen tuottamat huonot seuraukset. Oli ainoastaan yksi keino, jolla vähän tyynnyin: kun pikku Rudolf sai tulla luokseni.
Voi hyvä lapsi, meillähän on niin erinomaiset ilman vaihtajat. Niin, siinä nyt näette, äiti, mimmoisia tuhmuuksia te teette luvatessanne edeltäpäin, harmitteli Alli. Ja tuo neiti Roos sitte kuuluu olevan oikea maalaislötys, aivan parasta sorttia, ja "herännyt" kaupanpäälle.
Senpähän vain, ettet ennen lähtöäsi sopinut vieraasi kanssa yhteisestä menettelytavasta. Ei tiedä, mitä tuhmuuksia he voivat tehdä tällä aikaa. Ole huoleti! Mikäli minä tunnen rouva Sinikkaa... Mutta hän oli kuitenkin valmis mielessään myöntämään, että Jaakko Jaakon-Laurin puheessa saattoi olla jotakin perää.
Meidän rouvalla on useinkin nuhaa, vaikka hän sitä suvaitsee kutsua snuuvaksi. HOFFMANN. Nuhalla ja nuhakuumeella on suuri eroitua. KATI VIRTANEN. Tuleekos nenäänkin sitte kuume? HOFFMANN. Ompas sekin kysymys. Minä luulen että sinun nenässäsi on kuume... KATI VIRTANEN. Eipä olekkaan. HOFFMANN. Miksi sitte kyselet senlaisia tuhmuuksia? Oletko sinä koulua käynyt? Tuskin.
Veripisara näkyi hänen sormellaan. "Mitä tuhmuuksia!" huusi hän pudistaen kättään, "alinomaa teidän ijankaikkiset neulanne! Vaan mikä kirottu neula se on?" lisäsi hän, huomatessaan jonkunlaisen kultanuolen, jonka Kolibri taas pisti vyöttimensä alle, "tikarihan se on! se on pistin, ja sinä, sinä olet ampiainen, kuuletko, ampiainen!"
"Ei", sanoi hän wihdoin itselleen, "Renner ei ole se mies, Hän on nähnyt minun aikomukseni enkä tarwitse pelätä häneltä tuhmuuksia. Näin hänen silmistään enemmän kuin hän tahtoi minulle sanoa. Hän tuntee, ett'ei Olgan asia ole minulle niin wähäpätöinen kuin sanoin. Hän ei olisi Renner, jos woisi olla niin typerä, että luulisi minun huoletta woiwan nähdä julkista häwäistystä Olgalle.
Jos yksi miehen kahdeksastatoista taskusta on rikki, niin miksi rahakukkaro ja avaimet aina pistäkset juuri siihen taskuun ja putoavat? Miksi väkijuomat aina menevät ihmisen päähän ja pakoittavat hänen tekemään tuhmuuksia, vaikka niillä olisi paljoa väljempi tila vatsassa? Miksikä papit ja koulunopettajat kysyvät tutkittaviltaan juuri sitä paikkaa, jota nämä eivät osaa?
Päivän Sana
Muut Etsivät