Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 1. toukokuuta 2025
Hän osasi heti kaikki mitä hänen eteensä pantiin, mutta kohta ensi katsauksen jälkeen levisi tuo hymy jo hänen kasvoilleen. Leikillään hän oli taitava, leikillään hän oli diplomaatti, leikillään hän meni korkeimpiinkin esittelyihin, minä en kertaakaan huomannut, että hän missään näissä asioissa olisi koskaan ollut tosissaan. Tosissaan hän ainoastaan rakasti minua.
Johan harakatkin nauraisivat moiselle mielikuvalle. Mutta tuossa oli nainen, vakavan ja viisaan näköinen nainen, joka sanoi sen kaikesta päättäen aivan tosissaan. Hän tie, totuus ja elämä tuolle naiselle! Se oli uskomatonta, sehän oli päätä-huimaavaa. Te laskette leikkiä, hän sanoi, tällä kertaa jotenkin vilpittömästi. Minä häpeän.
Lukuunottamatta muutamia poikia ja isäntää itseänsä, joka kädet lakkarissa rehennellen voitonriemuisena katseli ajavaa poikaansa, olivat muut tosissaan ja selvästi toivoivat miesten ottavan voiton koneesta.
Olihan hän jo niin usein yrittänyt, yrittänyt oikein tosissaan. Mutta päätös piti vain päivän, korkeintaan pari... Ja sitten alkoi taas sama, entinen, isänaikuinen, huono elämä. Yksi tähti oli tuolla synkkäpohjaisella taivaalla. Se oli Ester. Seuraavana sunnuntaina saapui Ester Valkamaan. Arnold hänet itse sinne kävi valkokupeisella purrellaan noutamassa.
Ja sittenkin hän sanoi sen niin ylpeästi ja päättävästi, että minä vaan nauroin ja sanoin: 'vannottu ei ole pidetty, neiti. Vaan olisitpahan nähnyt, miten hänen silmänsä silloin loistivat, niin tosissaan hän oli!"... "Ja nyt elän kuitenkin siinä uskossa, että sittenkin taisin olla tyhmä... Sehän voisi nyt olla päätetty asia! Mitä sinä arvelet?"
'Yleisen tavan mukaan te voisitte antaa minulle kymmensenttisen. »'Mitä joutavia', hän puhisi. 'Minä tarkoitan jotakin asiallista. »Hän varmaankin oli tosissaan liekö ollut jonkinlaista omantunnon nuhtelua; ja siihen katsoen minä harkitsin, mitä vastata.
So, so!" sanoi isä puolileikin, puoleksi tosissaan. Sain tehdä selkoa yleisestä asemastani, tulevaisuudentoiveistani ja nykyisestä rahallisesta tilastani. "Poesia ja proosa viihtyvät paremmin yhdessä, kuin erillään toisistaan", aprikoi setä Malmfelt. Tuloni olivat tyydyttävät, isäni kohtuullinen perintö koskematon. Kyselyt eivät ottaneet kauvankaan aikaa. Olimme kihloissa, Signe ja minä!
Hermanni alkoi tosissaan epäillä ettei suutari tule Pääsiäisenkään edellä. Nurkuvalla äänellä sanoi: Ei suinkaan se tule ollenkaan. Isä nieli ensinnä pari suullista ja sanoi sitte rauhallisesti: Jos ei tule, niin saapa pyytää muita. Mutta ei ne ehdi pääsiäisen edellä!
Voisko päähänsä sit' ahtaa aivan niinkuin rahaa säkkiin? Ken täss' on juutalainen minäkö vai hän? Vai miten ehkei vaadikaan hän totuutta niin tosissaan? Vaikk' oishan, se epäilys taas liian halpa oishan, ett' ansana vain totuus hällä ois! . Ois liian halpa! Mit' on suurille siis liian halpaa? Aivan varmaan näin hän päätäpahkaa syöksee! Ystävänä ken lähestyy, hän ensin kolkuttaa ja kuulostaa!
Tryan lasketteli suorasta päästänsä pikaisen pöytärukouksen ja perheen huomio kääntyi potaatteihin sekä paistettuihin omenoihin, joita pöydällä oli tarjona. Atrian söivät kaikki tosissaan. Ne harvalukuiset sanat, jotka lausuttiin, koskivat yksinomaisesti kuluneen päivän töihin.
Päivän Sana
Muut Etsivät