Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 20. kesäkuuta 2025
Kaunis katsella kaikin aloin, oli tämä maisema melkein ylenluonnollisesti ihana nyt ilta-auringon loistossa. Ei mitkään sen viehätykset kuitenkaan vaikuttaneet mitään palvelijaan; hän seisoi haukotellen, kädet lakkarissa, oikealle tahi vasemmalle katsomatta, vaan tuijottaen suoraan eteensä pientä kalliossa olevaa koverrusta kohti, jonka takana jyrkkäys vähitellen alkoi.
Kortinlyönti oli niin valloillaan, että joka poikanulikan lakkarissa oli kortit, eikä muuta tehty pyhäöinä ja pyhäpäivinä kuin juotiin, tapeltiin, taikka pelattiin kortteja! Semmoinen se koulu oli, johon nyt jouduin.
Noista ylpeistä salonkiherroista ei hän wälittänyt mitään, sillä tiesihän hän, että häntäkin tässä matoisessa maailmassa tarwitaan; puolentoista weron isäntä, pätyä lakkarissa, sehän jotakin toki painoi hienossakin waakakupissa.
Suuru surtsi kormanossa, Hieta helmoissa helisi, Kunnottoman kukkarossa, Lantittoman lakkarissa. Mitä teit tämän kesosen, Kuta raaoit talven kaiken, Kun et tenkoa kerännyt, Saanut raukkoa rahoa, Täältä neittä naiaksesi, Tuottoaksesi tytärtä? Kesät kentällä makasit, Talvet taljavuotehella.
Onnellisen matkan päästä tuli lautamies onnellisesti kaupunkiin; seuratkaamme häntä sillä retkellä. Mutta me emme voi katsoa hänen sydämeensä, jos emme saa tietää hänen asiaansa kaupunkiin. No niin. Kanniaisen lautamies oli nyt raha-metsässä, rahan haussa, komea velkakirja lakkarissa.
Minä olin toki niin viisas, että maata pannessani käännyin sille puolelle, jonka puolisessa lakkarissa viinaputelli oli, sillä minä kyllä tiesin kuka minun seurassani oli. Kun auringon nousun aikana heräsin, niin mr Clisfold haperoi minun lakkariani, varastaaksensa putelliani minun nukkuessani.
"Teillä on jalomielinen vävy, sanon minä, eikä hän ole mikään kerjäläinen, niinkuin te kuulutte häntä nimittävän, sillä eipä ole joka miehen lakkarissa kahdeksaatuhatta markkaa; saatte kiittää Jumalaa, kun hän on sallinut teille noin kelpo vävyn", sanoi nimismies. "Kelpo vävyn!" toisti appivaari ja lähti pois.
"Luulit tehneesi hyvänkin työn", lausui se miehistä, jonka lakkarissa viinapullo oli talteunut; "mutta et suuresti kiitä meitä, kun heräät". Ja tämän sanottuansa otti hän esiin puukkonsa ja ajoi kiiruusti puolet hivuksista Leenan päästä. "Ota se vesi-kopin merkki päähäsi, viina-varas" sanoi hän.
Käyntinsä oli määräkäs ja tasainen, äänensä lempeä; käsiänsä ei hän koskaan pitänyt lakkarissa, käytti aina hansikoita, joita ei sopinut moittia, oli sorea puvulleen sillä omituisella tuntomerkillä, että pienoinen valkea nenäliinan nipukka pisti ulos hänen sinisen, kolmella kaluunalla koristetun viittansa lakkarista.
Ehyt on ... ja nakuttaa myöskin ... eikä niillä, noilla kaartilaisilla, kuitenkaan ole monellakaan kelloa. Tyhjää ne siinä kävelevät keskitietä ja ylpeilevät tyttöjensä kanssa... Ei Martti ole tytöistä milloinkaan ... eikä hän niistä nytkään, vaikka on kello lakkarissa. Hullu se on, joka rahansa tyttöihin tärvää ... säästää ennen ja ostaa jonkun kalun, esimerkiksi kellon...
Päivän Sana
Muut Etsivät