Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 23. lokakuuta 2025
Tohtori Vuori, tulinen mies, käytti jotenkin voimakkaita sanoja ilmaistakseen että hän ei ainakaan ihaillut opettaja Touhiota. Minä säestin häntä kykyni mukaan. Tämä sielujemme sopusointu tuntui innostuttavan tohtoria. Hän nousi seisomaan ja lausui tarmolla: "Toivoisinpa tosiaankin, että hän kerran tulisi minuakin vaatimaan esitelmän pitoon! Kyllä minä vastaisin!"
Tuskaansa jähmettyneen Kainin ääressä, Kainin, joka ei enään voi uskoa Jumalan armoon, lupasin minä tästä hetkestä toista vertaa vakavammin, rohkeammin ja yksinkertaisemmin saarnata riemuisata evankeeliumia. Kuinka välttämätön kuitenkin on se todistus, että meillä tosiaankin ja toden totta on vapahtaja!
Rouva Miller oli tosiaankin pulassa, mutta rohkaisi itsensä ja sanoi: "Me annamme Annetten itse päättää." Annette siis kutsuttiin, mutta kun Dora oli hänen luonansa, täytyi hänen seurata rouvaa. Asessori ei suosinut todistajaa; hän aikoi viivyttää, mutta rouva ei huomannut sitä varovaisuutta. "Sinun sulhaisesi, Annette, tahtoo että menette naimiseen kuukauden kululla."
"Sinä olet tyytyväinen kohtaloosi, armas Annette". "Olen niinkin, tietysti minä olen tyytyväinen, mamma... Hyvä mamma, ette saa luulla minua tyytymättömäksi". "Sinä olit kenties loistavin koko pidoissa; olipa tosiaankin hauska nähdä miten perhoiset kieppuivat meidän pikku ruusun ympärillä", sanoi kamreeri ylenmääräisessä isän ilossansa. "Minun ympärilläni, pappa kulta!
»Kohdalleenpa sinä osasitkin arvata meidän avumme», virkkoi vanhempi mies hymyillen. »Minä virassani saan, tosiaankin käsitellä niin suuria rahasummia kuin suinkin, ja naapurini virkatoimet ovat tavallansa teurastajan työn sukua. Ja mitä sinun vaatteittesi kuivattamiseen tulee, niin koetamme sinua auttaa.
"Voi on! on tuo kuitenkin totta!" sanoi Emilia, "muutamat niistä ovatkin niin silmiin pistäviä, ett'ei saata olla niitä näkemättä; hän esimerkiksi on liian nuori!" "Semmoinen kelvotoin!" sanoin minä nauraen, "tuohan tosiaankin on konnamaista!" "Niin naura sinä vain! Minusta tuo todellakaan ei ole hauskaa.
Sinä et rakasta pappa-raiskaa niinkuin minä, joka 20 vuotta olen elänyt yhdessä hänen kanssaan ja kyllä tiedän, mitä se ROUVA. Huh, mitä se oli? HILMA. Pappa vain, joka rykäisi tuolla sisällä. ROUVA. Pahuus kun vielä säikähdyttää; kun luulin vieraaksi! Huh, huh, olenpa tosiaankin aivan läpimärkä! Täytyy muuttaa päälleni HILMA. Niin, se on parasta, tulehan nyt Voi, noita miehiä, voi sentään!
Niin oli kaikki oivallisesti laitettu laadulleen!... Eikö tosiaankin Helena näyttänyt aivan ilmeiseltä pikku enkeliltä? Niin valkoinen ja ruusunpunainen ja silmät niin siniset ja kädet aina ristissä. Ja kaunis ... nauharuusuke ... oli hänellä aina ... kaulassaan, ja aina tuoksui hän ... ruususaippualle...» Boleslavia väristytti kylmästi.
Etkö ole sinäkään minulta mitään salannut? Teillä miehillä tavallisesti on niin avara omatunto. Sinä veitikka, teeppä heti tili töistäsi! Vastaa, onko sinulla mitään salaisuutta, jota et vielä ole Marillesi ilmoittanut? VILHO. Minullako? Mikähän tuo olisi? MARI. No, sitähän juuri tahdon tietää. VILHO. Mutta minä vakuutan minun on tosiaankin mahdoton muistaa mitään, jota olisin sinulta salannut.
Hän on tummanverinen ja paremmin herrassäätyistä muotoa. Pitkä ja sorja, kauniit silmät, käynti melkein sama kuin Salovaaran Valvan. Ei talo ole aivan suuri, mutta se on lihava, ja Ruoholalla on hyvästi rahaa lainassa. Se tosiaankin sopisi. Reeta on hyvänluontoinen tyttö." "No mutta kanttori rupeaa nyt oikein toden teolla puhemieheksi." "Minun täytyykin pian lähteä K-veden pitäjään.
Päivän Sana
Muut Etsivät