Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 11. heinäkuuta 2025


Jonkun ajan perästä tapasin minä hänet, hywässä toiwossa nyt ainakin saawani tietoa tuon surullisen miehen elämästä. Kaikki tuo oli kuitenkin turhaa toiwoa, sillä kun toinen oli ruwennut utelemaan niitä asioita, oli Nikki tullut mykäksi kuin kiwi. Oli jo kaunein kesäsydän. Eräänä kauniina pyhäaamuna lähdin minä jo ennen auringon nousua kalastelemaan. Ilma oli tyyni ja lämmin.

"Sinulla, ystäwäiseni, on niin hywä sydän ... sinä jaksat kärsiä ja toiwoa niin paljon ... usein saan minäkin sinusta lohdutusta murheissani ... toiwokaamme nytkin parasta", sanoi mies lohdutettuna. "Mutta kuulepas, Antti! Emmekö woisi saada pikku Tiinalle millään tawalla kenkiä? Paha on nähdä hänen wetää laahustawan noita aikaisen ihmisen kenkärajoja.

Sen lauseen oli waimoni lausunut omalle warallensa, mutta hän antoi siitä minullekin osan, hirweän osan, ja niin tuli tuo särkewä lause yhteiseksi meille molemmille. Kaiken sen tuskan alla jaksoin minä kuitenkin helpoimpina hetkinä toiwoa. Jonkun ajan perästä kokosin kaikki woimani ja kyynelsilmissä puhuin waimolleni, kuinka suuren waiwan hän oli minulle saattanut käytöksellään ja puheellaan.

Waikka näin järjellisesti koetan asiasta ajatella ja tulewaisuuttamme hywäksi ja onnelliseksi toiwoa, on kuitenkin kauhea pelko wäliin minun saawuttanut, niin että joka luunsolmuni wapisee. Joskos hän rupeaisi woi, herra Jumala! kauhea on ajatellakaan jos hän rupeaisi taas uudestansa juomaan, jos ei hän woisikaan seisoa helmasyntiänsä wastaan silloin olisimme hukassa.

Hän itki ja rukoili miestänsä Jumalan tähden luopumaan pois tuosta tuomion tuottawasta paheestaan, ja wäliin he itkiwät yhdessä, jolloin Mikko aina teki pyhiä lupauksia, mutta ne meniwät aina tyhjiksi, sillä hänellä ei ollut woimaa niitä täyttää. Yhtähywin nuot lupaukset antoiwat aina hiukan toiwoa raskaasti kärsiwälle elämän kumppanille.

Minä kuulin niissä kosken hiljaista kohinaa, metsäpuron lirinää, tuulen huminaa ja lintujen wiserrystä ei, ei, nyt ajaa ukkonen ja kauhea raesade tulwi taiwaalta maahan nyt, nyt, nyt tippuu pelkkiä kyyneleitä ja murtuneen, särkyneen sydämen walitukset kuuluwat no mutta älä itke, älä wuodata kyyneliä! nythän kuuluu pelkkää iloa, lohdutusta, toiwoa, luottamusta w-ooi! olkaasta waiti, rakkauden enkeli jo leyhyttelee siiwillänsä ikuista lempeä ja rakkautta; hän pyyhkii ja kuiwaa pois nuot wasta tippuwat kyyneleetkin ja sydämet tuntewat sanomatonta iloa, autuutta ja rakkautta, ja lemmen unikukat rupeawat meitä waiwuttamaan tuoksullansa suloiseen uneen huh, kun putosin kylmään weteen .

Niissä tyhjensi hän murheellisen sydämensä; niissä lauloi hän ihmisen pettynyttä ja toiwotointa toiwoa; niissä lauloi hän wäsyneen työmiehen palkkaa, wiimeistä toiwoa ja toiwottua lepoa hautaa, joka ei kenenkään kuolewaisen työstä sano että: "kyllähän siitä tulisi se on liian kowa sitä pitäisi paljon parantaa", waan katsomatta mitä, minkälaista ja kuinka paljon mikin on tehnyt, korjaa tasapuolisesti ja yhtämittaisesti poweensa kaikki, saamaan siellä wiimeistä lepoansa.

"Surkutelkaa minua, mutta elkää uudelleen repikö sydämmeni haawoja. Minä olen onnettomin ihminen maailmassa. Minulla ei ole mitään toiwoa elämästä." Ebba rouwa nosti itkewän tytön, syleili häntä ja näytti hänkin heltywän niin yksinkertaisesta murheen osoituksesta. "Minä teen kaikki, mitä woin, pelastaakseni häntä kuolemasta", sanoi hän, "mutta enempää en woi luwata.

Pentti sai myös tietää, että wihollisia oli siinä koossa jo noin neljäkymmentä miestä ja että Inka oli tuotu sinne; toisia joukkoja odottiwat wiholliset tulewiksi joka hetki. Mitä oli tehtäwä? Wäkeä ei kerinnyt saada niin paljoa kokoon, että olisi sopinut toiwoa woitollista tappelua, sillä wihollista ahdistelewa suomalainen pääjoukko oli kaukana.

"Isäsi otamme kotiimme ja sittenpä tuolle hywälle wanhukselle wasta hywät ja murheettomat päiwät tulewat", sanoi Matti hilpeästi. "En tiedä, mitenkä se on, mutta minun mielessäni pyörii niin kummallisia tunteita, toiwoa ja pelkoa sekaisin; en koskaan ennen ole ollut niin kummallinen", sanoi Kaarina yhä synkästi ja hänen kauneissa silmissään wälähteli kirkkaita kyyneliä.

Päivän Sana

alankolaisherroja

Muut Etsivät