Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 3. marraskuuta 2025
No, voinhan sen sitten vaikka sanoakin, sanoi Abu Hassan. Niin, minä toivoisin, että saisin olla yhden päivän kalifina, sillä minäpä tiedän yhtä ja toista, mistä hyvällä hallitsijallamme, Harun al Rashidilla, ei ole aavistustakaan. Mitä sinä silloin tekisit? kysyi kalifi. Sen minä sanon sinulle.
"Toivoisin olevani muissa kohdissa hänen kaltaisensa." "Ei, yksi sellainen omituinen henkilö perheessä on kylläksi. Mutta vaikka minä en tahtoisi teitä muutetuksi Kenelmiksi, en kuitenkaan tahtoisi vaihtaa Kenelmiä parhaimpaan pojan malliin, minkä maailma voi esiintuoda."
"Voi, miksikä eivät häämme ole jo tänään miksi emme jo tänä iltana saa lähteä kotiimme?" kuiskasi hän Alfhildille, kun astuivat kirkosta kotiin. "Sitä minäkin toivoisin", vastasi hän viattomasti. "Oikeinko totta, Alfhild, tahdotko tulla omakseni jo tänään?" kysäsi Sten, ääni hiukan vapisevana. "Tahdon kyllä", vastasi hän kummastuen. "Miksikä en tahtoisi?"
Niin, toivoisin jo joutuneemme niin pitkälle." Kauvan ei kestänyt, ennenkuin olimme siihen tilaan joutuneet; jos se oli vaahterasiirapin ansio, sen jätän sanomatta, mutta niin melkein luulen. Ensin kyyhkyislientä pari päivää, sitte kyyhkyispaistia; tarjottimella oli kauniita kukkia pienestä puutarhasta. Vihdoin tuli neitsy Lund itse oikein pyhänaamarissa ja sukkakudin kädessä.
Asia ja summa on nimittäin se, että nämä lapset, jotka ovat kauan pitäneet toisistaan kaikessa kurituksessa ja Herran nuhteessa, äskettäin ovat lausuneet sydämensä ajatuksen ja luvanneet tulla yhdeksi ilossa ja hädässä. Minä toivoisin sentähden, että pastori joisi heidän kihlausmaljansa".
Oletko sinä hullu? En. Mutta asiat, itse asiat ovat hullusti, näetkös. Sen pahempi! Toivoisin mieluummin tässä tapauksessa, että me kaksi olisimme järkemme kadottaneet. Hän jatkoi kävelemistään. Mutta hän pysähtyi jälleen. Mitä uskot? hän kysyi. En mitään, vastasi tyynesti Jaakko Jaakon-Lauri. Sinä et usko heitä syyllisiksi? Enkä syyttömiksi.
Sitte menin kirjoituspöytäni luo ja kirjoitin punaisiin vihkoihini seuraavaa: »Kuolemantuomio on julistettu, nyt jälleen otetaan satatuhatta ihmistä hengiltä. Tuleekohan Fredrik olemaan niiden joukossa? Siinä tapauksessa minäkin! Miksi en minäkin saisi samaa kohtaloa, kuin nuo satatuhatta? Oi, toivoisin jo olevani kuollut.»
Minä toivoisin vain sydämestäni, että sinä vähemmän rakastaisit turhuutta, ja senpä vuoksi vikasi sanon sinulle suoraan. Eihän sinulla ole ketään, joka sinua moittii, sillä täti ja setä pitävät sinusta niin paljon, että eivät hennoisi sanoa sinulle mitään, jos vikoja näkisivätkin.»
"Onko kuuden aika liian aikainen? "Liian aikainen ei suinkaan päinvastoin. Hyvästi minun pitää mennä Mrs Somersin luokse, minun matkalaukkuni on hänen huostassansa." Sitten Kenelm nousi. "Lily-parkaa!" sanoi Mrs Braefield; "toivoisin että hän olisi vähemmän lapsi." Kenelm istui jälleen. "Onko hän lapsi? Minä en luule että hän todella on lapsi."
Onhan se mahdollista, sillä filosofit eivät ole parempia kuin muutkaan. Toivoisin sen olevan niin. Tässä maailmassa ei ole mitään rauhaa. Olen neljänkolmatta vuoden vanha, olen nauranut elämälle enemmän kuin moni muu, mutta uskokaa minua, en ole koskaan ollut onnellinen.
Päivän Sana
Muut Etsivät