Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 19. kesäkuuta 2025
Hän kääntyi ja souti varovammin. Siksi se virolainen oli niin kernas tulemaan. Yksi tie, kaksi asiaa. Korsun paalit ja Söderlingin paalit. Sulloo ne samaan ruumaan. Ja silloin ei toinen ole parempi kuin toinenkaan.
Söderling ja Söderlingska astuivat yhä vakoaan, toinen vetäen, toinen työntäen. Molempia heitä jo uuvutti ja olisi tehnyt mieli huoata, mutta kun toinen ei sitä esittänyt, niin ei toinenkaan.
Sillä taas ei ollut aikaa yhtään saatavaansa odottaa, vaan täytyi joko paikalla saada rahat, sataviisikymmentä markkaa korkoineen, tahi myyttää mökki, "kosk'ei kuulu muutakaan irtainta sanan sijaksi olevan." Kyllähän Perttu pyysi ja rukoili armoa, mutta ei voinut rahaksi muuttua, eikä toinenkaan odottaa, kun muutoin olisi "konkurssi aivan oven edessä."
Mitä nyt...? Johanna, odotahan toki! Minnekä sinulla niin kiire? No ... mitä te taas? Mitä tekoa teillä yhä täällä on? Olen kuullut kylällä kerrottavan, että... Pitäkää kuulemisenne omana tietonanne! Vai niin ... arka paikka!... No, ei puhuta, ei puhuta! Tulin vaan lopullisesti kuulemaan, suostuisiko Johanna minulle nyt ... kun tuo toinenkaan ei enää ... uskalla näyttäytyä... Kysykää häneltä!
Kun otetaan eno, niin saadaan sisarenpoika kaupantekiäisiksi. Vai niin, tosiaanko? Niin tosiaankin, se on tavallista. Toinen ei lähde jos ei toinenkaan. No mikä sitte sisaresi poika on? Viisitoista vuotias poika, vasta-alkaja, jonka tahdon harjoittaa ammattiin. Hänellä on erinomaisen hyvä tahto ja hänestä kerta tulee kelpo merimies.
Olisikohan se sittenkin yhtä äänetön ja liikkumaton ja levollinen, ja pää hänen olallaan noinikään kenossa... Ei, siinä ei ollut hyvä istua, taas Eero lähti mittelemään lattiata edestakaisin. Poskia poltti ja selkääkin kuumotti, tautiko lie ruumiissa. Jopa se alkaa olla kuu niinkuin turkkilaisen vaakuna. Mutta eipä toinenkaan laita ole aivan pimeä. Ei, vaskenkarvaiselta läpikuultaa.
Tosin täytyy minun tunnustaa, että tuolla ylhäällä asuvan suuren tuomarin edessä minä olen yhtä vähän puhdas kuin kukaan toinenkaan kuolevainen, täynnä puutteita ja turhuutta. Mutta jos vertaan itseäni teihin, hyvät herrat jälkeläiseni, silloin on minulla jonkinlainen oikeus sanoa teille: minä en ole hiipinyt valtaan sysäämällä edeltäjääni pois tieltäni!
Oli se kuka hyvänsä niin nurkumaan sitä tulee, kun vahinko omalle kohdalle sattuu... Ei ole yksi parempi kuin toinenkaan." "Jopahan," myönsivät muutamat, mutta Heistrokin Liisa sanoi: "Kyllähän, mutta ei saisi toivottaa onnettomuutta muille silloin kuin itselle on juuri tapahtunut. Silloinhan ei kukaan kykenisi toistaan auttamaan."
Silloin ei ainakaan kukaan heistä voi sanoa saaneensa vähempi kuin toinenkaan." "Mutta kuuleppas nyt hyvä Tahvo", sanoi tähän Risto, "sanoppas oikein suoraan: olisitko koko elämäsi ajan niin ahkerasti työskennellyt ja huolehtinut talosi hoidosta jos olisit ajatellut sen joutuvan vierasten ihmisten käsiin?
Onko hän sairas?" "Voi, enkö minä sitä jo tullut sanoneeksi... Eeei, kuolluthan se on Anni rukka nyt ... äitinsä luokse se lapsi parka jo pääsi... Niinhän se aina sanoikin, että äiti on Jeesuksen luona Annia ja isää odottamassa... Eikä tarvinnut kauan toista odottaakaan, ei tarvinnut, ei ... kuinka kauan odotuttanee nyt enää toinenkaan?... Hyvin näkyy pahaksi ottaneen... Puhumattomaksi on miltei käynyt eikä ole hänen syönnistäänkään, se näette meillä asuu nyt ja yksissä ruuvissa ollaan..."
Päivän Sana
Muut Etsivät