Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 15. lokakuuta 2025
Toiste laitan uuen laulun, Pian pikkuisen pitemmän Tästä toimen tohtorista; Jos lienen pahoin puhunna Vielä tässä virressäni, Anna kaikki anteheksi Tulla tuhmimmat sanani. VIINANKEITON KIELL
BERGENSTRÅLE. Edelliset. Missä sairas on? Mikä hänelle tuli? En minä tiedä. Itki ja nyyhkytti ja oli niin kamalan näköinen. Hysteriaa. Minä kirjoitan reseptin. Oliko hän saanut kuulla jotain ikävää? En minä tiedä. Puhuitteko jotain kiihoittavaa? Ei ei! Jotainhan kuitenkin on kai tapahtunut. Minä puhuin eräästä tapauksesta. Mikä se sitten oli? Eräästä tohtorista. Soo?!
Pikku Andrée, joka piti tohtorista hänen iloisen hyväsydämisyytensä tähden, juoksi jo rauhoittuneena häntä vastaan ja tarjosi poskensa suudeltavaksi. "Hyvää päivää, lapseni. Minä odotan äitiäsi, joka lähetti minulle aamulla sähkösanoman, mutta ei liene vielä itse tullut kotiin. Minä olen muuten tullut liian aikaiseen. Vai niin, rakas Mathieu, tekin olette täällä." "Niin olen.
Tohtorin vaattehisto kaipasi niinikään perinpohjaisen uudistuksen; mutta kun ei Liisalla ollut ompelukonetta, mainitsi hän kerran tohtorille, että semmoinenkin tarvittaisiin. Tohtorista oli ompelukone kuitenkin kokonaan tarpeeton, mitäpä naisilla oikeastaan olisi tekemistä, jos koneet tekisivät kaikki heidän työnsä, arveli hän. Ja sillä hyvä!
Talo tunnusti tohtorista tänä iltana ihmeteltävän hiljaiselta. Ruokailuhuoneeseen tultuaan etsi hänen silmänsä ikkunan äärestä tuota sorjaa vartaloa, joka tavallisesti kevyesti nousi heti hänen ovea avatessaan. Mutta nyt oli hänen paikkansa tyhjä. Liisa, missä sinä olet, Liisa! huusi hän. Ei vastausta.
Hän puhui minulle paljon Tohtorista; kuinka suuresti tämä rakastaa pienokaisia ja mitä opetuksia jumalallisesta rakkaudesta ja viisaudesta hän saa heidän vähäisistä leikeistään. T:ri Luther sanoo usein, että vaikka kaikki Jumalan teot ovat kauniit, ovat pienet lapset ihanimmat niistä kaikista; että pyhät enkelit erittäin kaitsevat heitä.
Vaan se aina arvelutti, Pelko Penttiä käsitti, Jotta se toran tekeepi, Kiljaiseepi kiivahasti; Vaan kun menin kurja raukka, Häiskähin hänen etehen, Niin se itsensä alensi, Unhotti sukunsa suuren, Puhui aina ahkerasti Minullen mielellä hyvällä: Josta laulan lapsi raukka, Ilmoitan iloisen virren, Tästä toimen tohtorista, Rohvessorista rojotan.
Hän loi minuun taas tuommoisen syrjäisen katseen ja pani kasvonsa kovin kaidaksi, että hänen olisi mukavampi raappia, kun hän vastasi: "Oh, ystäväni, minä en puhu tohtorista! Ei hänestä, mies raukasta. Minä tarkoitan Mr. Maldon'ia!" Sydämeni melkein seisahtui minussa.
Minusta on meidän velvollisuutemme tehdä kaikki mitä voimme, sinun terveytesi palauttamiseksi, vastasi hän lempeästi. No, matkustakaamme sitte, minä en toivo mitään pelastusta, mutta tahdon koettaa, kun sinä katsot sen oikeaksi. Liisa ei vastannut, mutta hän kumartui alas ja silitteli pehmeällä, vilpoisella kädellään hänen kuumaa otsaansa, ja se oli tohtorista kuin enkelin siipien hyväilyä.
Päivän Sana
Muut Etsivät