United States or Gabon ? Vote for the TOP Country of the Week !
Lyömälleen kello kaksitoista avattiin ovi ruokailuhuoneeseen, jossa syötiin jouluillallinen, illallinen, johon silloin niinkuin tänäpäivänäkin vielä ja luultavasti niin kauan kuin pohjoismainen tapa pysyy muuttumattomana, kuului samat tavanmukaiset ruokalajit: lipeäkala, riisipuuro, siankinkku ja joulutortut.
Ystävällisesti, kuten aina, kääntyi tri Leete puoleeni ja pyysi minua, jos ei minulla ollut mitään sitä vastaan, lykkäämään keskustelumme seuraavaan aamuun. Suostuin siihen. Menimme ruokailuhuoneeseen ja istuuduimme pöytään. Rouva Leete oli tuottanut keittolaitoksesta kevyen illallisen; mutta kellään ei ollut ruokahalua. Olimme kaikki levottomia. Tri Leete katsoi kelloaan.
Talo tunnusti tohtorista tänä iltana ihmeteltävän hiljaiselta. Ruokailuhuoneeseen tultuaan etsi hänen silmänsä ikkunan äärestä tuota sorjaa vartaloa, joka tavallisesti kevyesti nousi heti hänen ovea avatessaan. Mutta nyt oli hänen paikkansa tyhjä. Liisa, missä sinä olet, Liisa! huusi hän. Ei vastausta.
Vasta kellon lyödessä kaksitoista hän perinpohjin rauhoittui, riisuutui sukkasilleen, hiipi varkain ruokailuhuoneeseen, kähvelti sieltä kaapista aimo kimpaleen vehnäistä, ja söi siitä osan riisuutuessaan, välillä aina palan haukaten, ja toisen osan sängyssä selällään köllöttäen.