Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 15. kesäkuuta 2025
TIMOTEUS. Ja heidän seurassansa koko joukko pieniä ukkoja, niinkuin he kutsuvat ne muilta näkymättömät herrat. Missä ovat pojat olleet, koska en ole nähnyt heitä kahtena vuorokautena? TITUS. Lasareetissä. Sinä tiedät, he ovat juoneet yhdessä kolme kuukautta näkemättä yhtä ainoaa selvyyden päivää. MAURA. Voi hirmut, voi hirmut!
TIMOTEUS. (Eriks.) »Nyt tulen minä, minun Jumalani.» (Kiertelee avainta kuin tahtoisi hän avata ovea) (
MARIANA. Hyvä frouva, minä olen viaton; sanoin vaan mitä Maalarin-Hanne sanoi. MAURA. Minä sun maalaan keltaseksi ja siniseksi. TIMOTEUS. Hiljaa, naiset, hiljaa, koreat naiset! MAURA. Elä ihmettele, Timoteus, että täytyy mun näin usein riidellä kansaansa; sillä tiedä, hänen vertaistansa hävyttömyydessä ei löydy maan piirin päällä.
TOMMI. Vanhaa-Evaa, sanon minä, häntä, joka meitä nyt viettelee ja kiusaa nauttimaan kielttyä hedelmää. Mutta häntä peittoa, se korottaa. Seittemiin tuntia vasta olemme kaivanneet oltta, mutta enemmin kuin seittemän penikulmaa olemme jo ehtineet maan pinnasta ylös, joka näkyy allamme kuin maanmittarikartta. TIMOTEUS. Istuttepa mielestäni nyt alempana kuin ennen.
MAURA. Kas noita vaan. TIMOTEUS. Se on tarina vaan. Mutta tarina, eikö se todeksi muuttua taida, muori kultasein? TIMOTEUS. Tarina, eikö se todeksi muuttua taida? MAURA. O jaa, o jaa. Toki, enpä ole mitään luvannut, sentähdenpä taidan rauhallisella omatunnolla nauttia hänen hyvyyttänsä ja viimein kiepasta tieheeni. Mutta ylistetty olkoon tämä päivä! Miksi muutuimme äkisti niin miettiviksi? Hei!
TIMOTEUS. Rinta ja selkä. PATRIK. Jumalan kuolema! Tämä päivä olkoon teille kauhistuksen päivä, armo poistukoon Uranuksen kaukaisuuteen ja välähtelköön rangaistuksen miekka! Jumalan kuolema! Kuinka sai asia alkunsa?
Kaikin nöyrin palvelijanne! KASPER. Hiljaa, muoriseni! He ovat voitettuja vihollisia ja tulee siis heitä katsella säälin silmällä, muistaen, että pyörä pian taitaa kääntyä ympär. 4:S SOTAMIES. Nämät kaksi otimme vangeiksi, herra kapteeni; ja tuntuvatpa he kovin rakkaiksi. TIMOTEUS. Hän on minun morsiamen... MAURA. Ah sinä! TIMOTEUS. Se on hän.
MAURA. Se nukkuminen tulis hänelle kalliiksi. Ai, ai! miksi tahtoisitte koota tuhon myrskyjä toverinne kiirehelle? TIMOTEUS. Tosi, ettei sotavartija saa nukkua, mutta ensimmäisen nukahduksen vahti-ajallamme, joka kestää kaksi tuntia, saamme anteeksi, niin on kapteenin määräys, vaihka onkin hän kiivas mies. Siis hänelle tuossa ei paljon harmia pienestä unesta mutta muille kenties iloa ja onnee.
Sinä ensin, Titus sitten. TIMOTEUS. Armoo, kapteeni, armoo! PATRIK. Ei, lapseni, ei. MARIANA. Hyvä kapteeni! MAURA. Kunnioitettava herra! PATRIK. No noo, muoriseni, nyt ei auta. Heidän täytyy saada; ei auta. Minä rukoilen. Tänne kaikki naiset naapureista! Tulkaat, tulkaat! PATRIK. He heh! Turha puuha, pikku frouvani. Käykäämme käsiin, Bonifacius.
Katsokaat, veljet, hän punertaa ja hohtaa kuin täyskuu kesällä. TIMOTEUS. Taisteloni kova ponnistus näin soittaa kaiken vereni päähän. TOMMI. Pelkäänpä sun nostellees aivan raskasta olvikannua, Timo, ja siitä kenties nämät punertavat posket. ARISTARKUS. Tarvitseeko epäillä sitä. Timoteus, katso selkäs. TIMOTEUS. Selkäni?
Päivän Sana
Muut Etsivät