United States or Bouvet Island ? Vote for the TOP Country of the Week !
Onneksi minulla oli toinenkin tunnelmakirjailijaystävä sitä synkkää, syvää laatua. Arvelin että hän varmaan voi helpommin tunkea tilani ytimeen, ja päätin kysyä häneltä neuvoa.
Kautt' auringon, Mi Niilin liejun elvyttää, nyt lähden Soturinasi, palvelijanasi! Tee, miten mielit, sota taikka rauha. CLEOPATRA. Charmiana, vyöni päästä! Ei, ei tarvis! Tilani vuoroin hyvä on ja paha, Niinkuin Antonion lempi. ANTONIUS. Vaiti, armas! Todista totta lemmestä, mi kestää Kovimmat koitokset. CLEOPATRA. Sen Fulvia tietää.
Silloin välähti mieleeni, että olin joutunut salaiseen paheiden pesään, joita New Yorkissa on niin runsaasti, ja etteivät ystävättäreni olleetkaan rehellisiä naisia, vaan kauheimman pahuudenruhtinaan kätyreitä. Minä ryntäsin ovelle. Se oli lukittu. Kiiruhdin toisen huoneen ovelle, mutta sekin oli lukittu. Nyt selveni vaarallinen tilani kaikessa kauheudessaan eteeni.
Näin sanoen yritti hän vetää Saaraa lähemmä sydäntänsä, jota Saara ei kumminkaan sallinut, eikä vastannut Simolle mitään. "Minä hyvin käsitän sen syyn, mikä sinua estää minulle vastausta antamasta", sanoi Simo, "minä käsitän, että viheliäinen tilani on senlainen, etten voi ketään siveää tyttöä itselleni pyytää ennenkuin olen osottanut voivani vapautua tästä kirotusta himosta.
Nähtyään minut, remahti hän nauramaan ja kysyi, mikä merimiesryöväri minä olin. Huolimatta miehen ivasta, selitin lyhykäisesti tilani sekä minkälaisissa seikkailuissa olin ollut. Sen jäljestä mies rupesi katsomaan minua toisenlaisilla silmillä. Kysyin sitten, mitä miehiä hän oli ja mihin matkalla.
Minä takaan, ettet wähän ajan päästä tiedä koko surustasi pukin rippiä', wakuutti naapuri. Nyt muuttui tilani aiwan toisenlaiseksi. Silmänikin kirkastuiwat niin, että olisin woinut wäittää näkewäni waikka kiwen läwitse. Koko maailma näytti niin waloisalta ja puhtaalta, etten semmoista muista sitä ennen koskaan nähneeni.
Kun hän lähteen rannalla istui, näki hän korpin lentävän töllin yli. Silloin lausui hän: «Musta mustaa rakastaa«. Vaan korppi lensi matkaansa. Silloin huokasi Johannes: «Korppi ei eroita oikeaa mustaa; minun tilani on sitä mustempi!« Kerran mainitsi hän, itse sitä huomaamatta, Marian nimen. Silloin heittäysi hän maahan ja puristi kätensä rintaansa vastaan.
Tässä surkeassa tilassa ja itse täydellisesti tietäen tilani, odotin, että saisin esitellä itseäni peloittavalle tädilleni ja tehdä ensimäisen vaikutukseni häneen.
Kohta aloin tiedustella työtä, muutettuani halvan työpuvun ylleni. Mutta työnsaaminen teki vieläkin samanlaista kiusaa, kuin edellämainitunkin toimen saaminen. Silloin vasta tunsin olevani pahimmassa pulassa. Luulinhan toki edes työmieheksi kelpaavani, mutta mitä vielä! Koetin turvata Jumalaankin, vaan se ei tahtonut onnistua, sillä sisällinen tilani ei ollut vielä siihen sovelias.
TIITUS: Minä luulen, että Domitianus veljeni myöskin sen huomasi. Minusta näytti niinkuin hän olisi matkan kestäessä sinulta tuon tuostakin kysynyt, kuinka minun tilani on. Mitä sinä vastasit hänelle? Katso tännepäin, Callias. CALLIAS: Vastasin, että tämä kauan kestänyt hidas ja yhtämittainen kuumeen nousu ei merkitse hyvää. TIITUS: Eikö hän kysynyt sinulta kuinka kauan luulet minun vielä elävän?