Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 17. heinäkuuta 2025
Heti kuin olin lähtenyt liikkeelle, ryöstivät minut tyhjäksi, ja minä olen käynyt jalkaisin koko matkan enkä ole nukkunut vuoteessa siitä saakka, kuin aloitin vaellustani". Tässä lujuuteni kerrallaan loppui; ja viitaten käsilläni näyttääkseni ryysyistä tilaani ja vaatiakseni sitä todistamaan, että olin kärsinyt, purskahdin rajuun itkuun, joka luullakseni oli ollut ahdettuna minuun koko viikon.
Kohta tohtori Strong'in kouluun tultuani kirjoitin hänelle taas, tarkasti kuvaillen onnellista tilaani ja toiveitani. Minä en olisi koskaan voinut Mr. Dick'in antamilla rahoilla hankkia mitään sen ilon kaltaista, jonka tunsin, kun postilla tässä viimeisessä kirjeessä lähetin Peggotylle kultaisen puoli-guinean sen summan maksoksi, jonka olin lainannut häneltä.
Kun olette vielä suo anteeksi niin alkuperäisellä kannalla, niin kehittymättömiä. Jos kehitys vie meitä elämän kyllästymiseen, on onnellisempaa pysyä kehittymättömänä. Elä sano, lausui Agnes hiukan innokkaampana. Vaikka kärsisin kahta enemmän, en kuitenkaan vaihtaisi tilaani teidän tilaanne. Varjele taivas!
"Vast'ikään sanoit, että varallisuutesi on hiidessä", niskoitteli Miina. "Ja luuletko että sitä olen huutanut joka miehen korviin. Minun tilaani ei tiedä kuin juuri joku kaupungin herroista, eikä nekään likimainkaan tarkallensa. Voipihan lainata sieltä täältä, eihän rikkaimmillakaan rahat aina ole käsillä".
Aivan kykenemätön olen selittämään sitä sisällistä tilaani, jonka alaisena vietin ne päivät. Jotenkin voinee sen arvata, kun ainoasti mainitsen, että rahaa oli kaupunkiin tullessani 3 markkaa 50 penniä, joka jo niiden päiväin kuluessa loppui kaikki. Kulunut pukuni ynnä joku paita laukussani olivat ainoana vaatevarastonani, samoin kuin ne kuluneet kengätkin, jotka oli jalassani, olivat ainoani.
Hän oli puhunut isäni kanssa minusta ja vaatinut, että minä pantaisiin Trondenäsin seminarioon, jossa saisin tilaisuuden alkaa oppiani, ja jossa samalla saisin tilaisuuden muuttaa nykyistä elämääni. Kun tohtori vähän ajan kuluttua jätti minun, istuin minä kamarissani ja mietin tilaani vakavalla, liikutetulla sydämmellä.
»Ja olenko muka minä semmoinen mies, joka tahtoisi viekoitella teitä pois siitä uskollisuudesta?» lausui Ludvig suurella innolla. »Voi! eikö nykyiseen vaaralliseen tilaani ole juuri se syynä, että olen liiaksi luottanut vasalliini? Ja voiko uskollisuus läänitysherraa kohtaan olla pyhempi kenellekään kuin minulle, jonka henki juuri siitä samaisesta riippuu?
Parempaa ei voi toivottaa heille, Mr. Copperfield, ja teille kaikille, gentlemanit, kuin että te vangittaisiin ja tuotaisiin tänne. Kun ajattelen entisiä mielettömyyden töitäni ja nykyistä tilaani, olen varma, että se olisi paras teille. Minä surkuttelen kaikkia, joita ei tuoda tänne!"
Heidän siinä jutellessaan päätin käyttää tilaisuutta... Rahani olivat, näet, vähissä. Täytyi lähteä »vippaamaan.» Mutta turhaan etsin tuttavaa sellaisesta ihmispyörteestä... Harmissani menin puhvettiin ja join pullon olutta... Rahaa jäi kaksi markkaa taskuun. Istuin siinä sitten miettien nykyistä tilaani. Toisella puolen ihana olento, toisella rahapula.
Minä olisin poikennut siitä järestöstä, jonka mukaan koko tilaani hoidetaan, ja antanut aihetta naapureilleni ja ystävilleni tuomaan esiin kaikenmoisia anomuksia, joita en enää voisi suoraan kieltää, kun kerta olisin osoittanut kuinka helposti olin myöntynyt muukalaisen pyyntöön, jota kukatiesi en milloinkaan enää tule näkemään.
Päivän Sana
Muut Etsivät