Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 2. kesäkuuta 2025
Melkein samassa ilmestyi Tiina Katri ovelle, kantaen vadillista höyryävää perunakeittoa käsissään. »Toin vähän teillekin, kun jäi yli», hän sanoi »Herranen aika, Holpainen, nouse syömään. Monta tuhatta kiitosta, Tiina Katri, aina sinä olet hyvä meitä kohtaan. Jumala, rakas isä, palkitkoon. Nyt teidän kelpaa pojat, mutta elkää niin leveästi siinä seisoko, päästäkää Helluakin likelle.»
Leskirouva, pastorska Tiina Wedén, syntynyt Wedén, saman asiamiehen kautta. Tällä tavoin olivat kaikki, jotka asuivat kaukana ja jotka olivat petetyiksi täti Julianan antavaisuudella, antaneet notarius
Tiina taas älysi, että nyt hän, yksinäinen turvaton olento, ainakin joutuu hunnikolle. Niin, mikäpä siihen auttoi, kuollut oli kuollut, eikä se enään eläväksi tullut, vaikka kuinkakin he olisivat surreet. Pian levisi tieto kapteenin kuolemasta.
Harjulan pihaan vihdoin päästiin. Tiina Katri meni sisään lupakirjaa näyttämään. Hoitaja kynsäisi korvallistaan. »Vähän on vastusta viisaissa, niin hulluja vielä lisäksi. Kuus' on jo entiseltä. Oikeinko tämä on raivo?» »Onhan se, toisen vuoron aina kovastikin.» »Hukassa niitten kanssa on. Mihinkä se nyt pannaan?» Hän katsoi vaimoonsa, joka istui samassa huoneessa. »Eiköhän lastenpytinkiin.
Tiina tosin seisoi ylpeänä saaliinsa luona ja näytti, että hän on valmis puolustamaan parhaan omaisensa antamaa omaisuuttaan. Viijaa tuotaessa seurasi Tiina kuljetusmiehiä niin pitkältä kuin maamatkaa oli, vaikka näki Sylvin silmäyksistä, että hän oli joutilas. Veneeseen ei sanottu enää sopivan, ja silloin seurasi Tiinalle selvä ero.
"Vaan ylpeä se on vieläkin äänestään", huomautti Tiina. "Oli se ennenkin, eikä antanut nenänsä alla sadetta pitää.
Tiina siihen sijaan käsitti vallan hyvin vanhan herran tarkoituksen, kun minä, niin pian kuin mahdollista tahi "pikemmin" kuin tavallisesti, toimitin kolikkoni hänen laihaan kouraansa ja hän heitti sen arkkunsa pohjalle niin että kilahti. "Jumala siunatkoon sitä hyvää herraa!" kuulin hänen lausuvan ja sille tielleen rahani jäi, enkä sitä sen koommin ole enää koskaan nähnyt.
»Herra siunaa, tähän ihan kuolee», mutisi Tiina Katri, kun pääsi vähän helpommalle. »Tule pois, kah, mitä sinä turhia», sanoi Heiskanen, joka Holpaisen kanssa oli portille päin menossa. Tiina Katri otti heidät kiinni. »Mitäs ne pitävät ihmisiä semmoisessa katkussa», riiteli hän. »Keräävät kaikki vanhat akat ja pienet lapset samaan kohtaan, siihen hullujen koppi vielä lisäksi.
Hänen tuskansa muuttui aivan sietämättömäksi, jonka tähden Tiina alkoi akkiloida: "jos kadotuksessa vaan on niin vaikea, kuin Annilla nyt, niin ei siellä tule toimeen tuntiakaan". "
Hän antoi nyt Tiina Katrin siistiä ja laittaa. Sitten otti Holpainen häntä toisesta kainalosta ja Heiskanen toisesta. Niin he läksivät häntä viemään Harjulaan köyhäin hoitolaitokseen, joka oli noin virstan verran kaupungin ulkopuolella. He kävivät edellä. Tiina Katri astui heti jäljessä. Mari höpisi heille pitkin matkaa hiljaisella levottomalla äänellä.
Päivän Sana
Muut Etsivät