Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 5. toukokuuta 2025
"Tässä", vastasi nuorukainen, heittäen syrjään yllään olevan karkean päällystakin ja paljastaen reijän alusvaatteissaan, joiden läpi tihkui suuria veripisaroita. "Hyvä Jumala!" huudahti tuomari kauhistuneena, "olenko minä tässä kiistellyt tyhjästä kunniasta ja lähimmäiseni on kärsinyt käsieni jäljistä valitustakaan päästämättä?
Mutta Tristan riutui Tintagelissa; myrkyllinen veri tihkui esiin hänen haavoistaan. Lääkärit huomasivat, että Morholt oli pistänyt häntä myrkytetyllä keihäällä, ja kun kaikki heidän juomansa ja vastalääkkeensä olivat tehottomia, uskoivat he hänet Jumalan huomaan.
Kuumuus salissa oli yhtä suuri kuin neuvottelijain mielissä; keskipäivän aurinko paahtoi temppelin kattoa ja loisti kansan esikartanonpuoleisista akkunoista neuvottelusaliin; ylimmäisen papin kalpealla, kaljulla otsalla tihkui suuria hikipisaroita, ja hänen ojennettu kätensä vapisi.
Peleun poian Akhilleun luo hän riens ohi laivain. Mutta kun juur' oli luo jumalaisen Odysseun haahden ehtinyt, kuss' oli mieskokous- sekä oikeuspaikka, kunne ol' alttarit myös asetettuna taivahisille, haavoitettuna hänt' Euaimonin korkea poika kohtasi, Eurypylos, jota nuoli ol' iskenyt reiteen; kamppailust' uros ontui pois, hiki virtana vieri päästään, harteiltaan, veri haavan vihlovan suusta tummana tihkui; ei toki tauonnut taju hältä.
Viha löi mua, päähän paisuin, puukkoon tartuin kiihkoin raisuin, puoleks lensi tupest' tuo, käsin jähmein kahvaa kourin ja ma äänsin: Pashan luo! Tuska tuima suumme sulkee, kuolinhetket raskaat kulkee, kirpos puukko jalkais luo; sydänvertamme se sentään damasceeni-säilä juo. Kumpaankin se iski varmaan! kuulin, kuinka povest' armaan verkkaan tihkui haavan vuo!
Seuraavassa silmänräpäyksessä heitettiin tuo kuolettava verkko hänen ympärilleen; hän ponnisteli turhaan irti päästäkseen, ja yhä uudelleen ja uudelleen kolmikärjen terävät piikit lävistivät hänen ruumiinsa. Verkon silmukoista tihkui jo verta, joka valui arenan hiekalle. Hän laski aseensa antautumisen merkiksi.
Muistan aivan selvään, että erään läheisyydessä olevan tornin kello juuri silloin löi kolme kertaa. Kello oli neljännestä vailla kymmenen." "Se on äärettömän tärkeätä", sanoi Holmes ja merkitsi jotain kalvostimeensa. "Ilta oli hyvin pimeä ja ohut, leuto sade tihkui maahan. Charles Streetillä ei näkynyt ketään, mutta kadun päässä, Whitehallissa, oli tavallisuuden mukaan vilkas liike.
Hänen mitättömän pieni nenänsä tihkui vesiherneitä, kun hän vanhanaikaisessa soututuolissaan kiikkui ja lojui puotikamarin lattialla ja jostain »viisusta» uskollisella hartaudella lauloi, kimakalla, honottelevalla äänellään: »Sä olet hellin iloni, Mun rakastettu neitoni, Sua helleydellä ainiaan, Rakastan hamaan kuolemaan. Miehellä ei ollut korvaa rahtuakaan, sen lisäksi hän honotteli.
Päivän Sana
Muut Etsivät