Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 9. toukokuuta 2025
Hän ymmärsi myöskin, että, jollei haamu pystynyt tähän, asia ehkä pakoittaisi sitä johonkin vaikeaan selitykseen. Mutta haamu istui alas toiselle puolelle takkaa, niinkuin se olisi ollut aivan tottunut siihen. "Sinä epäilet minua", arveli haamu. "Niin epäilenkin", lausui Scrooge. "Mitä todistusta omien aistiesi lisäksi vaadit, että olen olemassa?" "Minä en tiedä", vastasi Scrooge.
Hän siirsi sen vaan likemmäksi takkaa, josta valkea valaisi lankaa, ja siinä hän istui arvokkaana ja suorana, valkoinen huivi päässä; katseli välistä oliko häkkärä niinkuin olla piti, hieroi sormellaan rukin rintaa ja pani pyörän hyrisemään ja hurisemaan, että olisi voinut luulla koko mehiläisparven lentäneen tupaan.
Vaikka valkea öin päivin siinä räiskyi, tunkeusi kuitenkin pakkanen niin vahvasti seinän raoista sisään, että kaikki vetevät aineet, jotka eivät olleet aivan likellä takkaa, hyytyivät. Kun he avasivat oven, vaikka vaan silmänräpäykseksi, kävi tupa kohta niin kylmäksi, että siinä olevat vesihöyryt tuota pikaa muuttuivat lumi-hiuteiksi, jotka heijuen laskivat laattialle.
Likellä takkaa makasi kätkyessä pieni lapsi, joka näkyi olewan kowin kipeä; luultawasti oli kätkyt saanut sijansa niin liki takkaa sen tähden, että walkea ulettuisi lämmittämään sairasta lasta ja niin suojelemaan häntä wilulta. Asujamina huoneessa näkyi wielä olewan: ijäkäs, harmaapäinen ukko ja wanha mummo, jotka näyttiwät olewan pariskunta ja samassa perheen wanhimpina jäseninä.
Niinkuin muutamat varustukset vielä todistivat, oli tätä takkaa käytetty lihan ja kalan savuttamista varten, ja Martti muistutti, että heidän nytkin varsin hyvin sopisi käyttää sitä samalla tapaa, koska heillä oli vielä runsaasti karhun lihaa jälellä. Heti päätettiin hankkia tapetun emäkarhun tähteet sinne, paloitella ne ja panna ne takan torveen savuttumaan.
Kaari-ikkunalla visersivät kanaarilintuset ja kukki alati raittiita kasveja, taulujen ympärillä seinällä kiemurteli muratti. Mutta suloisin kaikista oli kumminkin kodin alttari, leimuava liesi, jonka rattoisa räiske tekee majamme niin lämpimän kodikkaaksi. Minä yhdyn täydellisesti erääseen amerikkalaiseen kirjailijaan, joka pitää avonaista takkaa isänmaanrakkauden alttarina.
"Mikä walhetorni?" kysyi isäntä ja sioitteli jalkojaan. "Walhetorni putosi." "Mikä walhetorni on pudonnut? Sinäpä hupsu olet." "No hei se torni, joka lawan päälle muurattiin." "Milloin torni on lawan päälle muurattu? Olethan ainakin hupsu", wäitteli isäntä. "En minä ole hupsu. Muurattiinhan toiseen pytinkiin lawojen päälle kaksi tornia, waikkei koko pytingissä ole ainuttakaan takkaa.
Raskasta takkaa kun yli voimaini kannoin ja sen ohessa itkeä turskin, niin se ei tehnyt sisuksilleni hyvää, ja jopahan viimmein alkoi veri lähteä rinnastani. Silloin muistin mitä ukkovaari aina puheli, että Jumala auttaa ihmistä. Mutta minkätähden se minua ei nyt auttanut? Ihan pelkäsin kuolevani, rintani oli niin kipeä ja hengittäessä ryyhitti kuin metsäkissan rinta ja verta lähti.
Siinä huoneessa oli kivilattia sekä, kuten jo olen maininnut, kaksi ulos vievää ovea. Mielestäni oli se koko talon hupaisin osa. Kesäiseen aikaan olikin ruokapöytä siellä lähellä takkaa. Istuessani Ilsen kanssa, sisälle palattuani myrskyiseltä iltakävelyltäni, paloi lamppu pöydällä, vaan näytti suuressa pimeässä huoneessa ainoastaan pienen säkenen tapaiselta.
Vanhus nosti tiilen kivisestä muurista, joka kannatti takkaa tallatusta savesta tehdyllä lattialla, ja otti sen taakse kätketystä synkästä lokerosta papyruskäärön, joka oli huolellisesti nauhoilla ja sinetillä suljettu sekä asetettu niinikään täyteen kirjoitetun ja omituisella sinetillä varustetun pergamentin sisään. "Suojele näitä kirjoituksia hyvin", sanoi vanhus tyttöselle.
Päivän Sana
Muut Etsivät