United States or Kyrgyzstan ? Vote for the TOP Country of the Week !


Melske lähestyy Ma riennän horjuville avuksi. TAIMO, Tok! ennen sitokatte haavanne. SORRI. En kerkee. Mutta valapetturi Sa olet Lalli, kehno pelkuri, Jos en ma hetken päästä sua kohtaa Kahakan kuumimmassa kuohussa! Seitsemäs Kohtaus. LALLI ja TAIMO. Niin sinne, siellä on mun iloni! Pois! Lemmon antamassa kypärissä On mulle tarpeeksi! Tuo kilpeni!

En pihlajaa Ma nähnyt enkä pyhää paastakaan Sen juurella. Ja entäs varjokuuset, Joidenka suojaan maistiaiset pannaan, Niit' en kummaa kyllä! havainnut. Mut lienee näköni mun pettänyt? TAIMO. Ei Hitto vie! te näitte suoraan oikein! LALLI. Ne ovat riutuneet! Se talolleni Ei hyvää aavista! TAIMO. Nyt petytte. Ne kirveell' ovat katkaistut. Sen kohta Havaitsin ihmeekseni. LALLI. Katkaistut!

TAIMO (Itsekseen). Hitto periköön! En viisaan tavalla nyt puhunut. Mut lausettani koen korjata. (

Mut miss' on emäntä, mun armaani? Jo sydämeni sykkii vilkkaammin Ja kerkeämmin virtaa vereni Kun hetki toivottu tuo lähestyy Mi lemmittyni saa mun syliini! Ja Ilmar sitte! pieni hempukka, Mun silmieni kaunis ihannes! Hän vielä juoksi paitaressuna, Kun hänen lähteissäni viimein näin; Nyt lie tuo rakas paljon kasvanutkin? Kahdeksas Kohtaus. LALLI ja TAIMO.

LALLI. Senlaista onko ennen tapahtunut? TAIMO. Ei minun tiedostani... LALLI. Minulle Tuo ompi kova kosto... TAIMO. Mistä? LALLI. Siitä Sen sulle saatan sanoa siit' että Ma pispan murhasin. Mun korvissani, Jos kuinka mietin tätä asiaa, Tuo ääni aina kaikuu: murhaaja! Haa! sisälle ma tölliin törmäsin Hän makasi ma hänen herätin... Mull' oli kädessäni miekkani... Näin Taimo! Taimo, katso lattiaan!

Jos sanoilla se saisi sanotuksi Miel'liikuntonsa! sitte unehen Hän kuolon nukkui, nukkui kauniisti Kuin lapsi nukkuu helmaan äitinsä, Ja näkyi minusta kuin olisi Kaikk' kaikki taivaat auenneet, niin kirkas Tuo loisti valo taivahalla! Teistä Hän puhui aivan viime hetkenä. TAIMO. Te vihellätte... LALLI. Istu sivulleni Ja vihellä! Se hauskaa työtä on! Ma olen hullu!

TAIMO. Katkaistut ovat kalliit varjopuut, kirveen haavat selvään selitin. LALLI. Mun mielein tuosta vähän synkistyy, Mut kovin kostan tämän ilkityön Ja hengen vaadin korvaukseksi tekiältä! TAIMO. Voitte vaatia Viel' enemmänkin! Suun ja silmät hältä Ja kenties korvatkin! riistäisin Jos saisin kynsiini sen heittiön! LALLI. Tuo olisiko kristittyjen työ? He kenties ovat käyneet täälläkin.

Minä en enää kelvannut hälle seuraajaksi. Ohhoh! Aikani kuluksi hion nyt miekkaani, sillä toivon kuitenkin, että minullekin vielä paremmat päivät koittavat! Kolmas Kohtaus. TAIMO ja ENSIM

TAIMO. He eivät vielä ole palanneet. LALLI. Kentiesi ovat menneet surman kitaan. TAIMO. En usko sitä, koska urhookkaammat Ja parhaat miehet lähetitte sinne. Ei liene Sorri käynyt pauloihin Häll' onkin syytä välttää ansoja! Ja Kitkasta me taaskin tiedämme, Ett'ei hän ole eilen syntyneitä! Ken on tuo outo mies? TAIMO. Hän vastatkoon Jos taitaa itse siihen kysymykseen!

Miekkani Tään käärmeen myrkyttämän, syyllisen Ma hylkään! Varmaan teen sen! Lopuksi Nyt Lempo ottakohon omansa! Se oli Lempo, joka närkästyi, Kun antamansa lahjan pilasin! TAIMO. Voi pyhät jumalat! Ei ollut vielä Vihanne runsas mitta täytetty! Kolmas Kohtaus. Tuo houkkio, kuin puhuu jumalista!