Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 3. heinäkuuta 2025
Joka kerta kun hän kävi Holmalla, lähti hän vakavalla aikomuksella heille, tunnustaa niin kuin oli heille tunnustanut kaiken muunkin, mitä itsestään tiesi pahaa: että hän on raaka, esimerkiksi oli forstmestarinnalle polkenut jalkaa ja kironnut, että hän on pahasydäminen, oli vannonut ettei forstmestarinnalle ikinä lepy, että hän on ilkeä ja julma, oli kuvitellut neiti Smarinia suureksi sammakoksi, jonka paholainen oli luonut Jumalan seisoessa selin ja katsahtaessa taakseen silloin kun paholainen teki pieniä punareunaisia silmiä, joten niistä tulikin niin lempeät, että paholaisen täytyi peittää ne suurilla silmälaseilla, ja niin edespäin hirveän paljon syntejä!
Muuten vain sanoa aioin, Ett' on siellä Kauko urho, Anja neittä hän kyseli. Minua! kyseli Kauko? ILLI. Riennän ilmoitan hänelle. Lähtee ilkeästi taakseen silmäten. KULLERVO tarttuu Anjaan. Jää avuksi, Illi, Illi! KULLERVO. Itse valloitan osani. Vetää Anjan syliinsä. Tänne! Joutukaa avuksi! KULLERVO. Ylvästellen halveksitko, Niin sinut väkisin ryöstän.
Mitä sinä nyt siinä ! sanoi vieressä seisova Johannes työntäen Uunon taakseen; hän teki niin kuin olisi itseään nuhdellut siinä tapauksessa että olisi itse ruvennut itkemään. No, no, sanoi joku rusthollareista, pojan on ikävä varsaansa!
Hän nosti pari kertaa päänsä ylös ja katsoi Niilon jälkeen; viimeisen kerran kuin hän häntä näki, kääntyi hän tunturin toiselle puolelle ja hävisi äkkiä näkyvistä taakseen katsomatta näytti siltä kuin häntä olisi talosta pois ajettu! Vielä tyttö vähän aikaa seisoi siinä, sitten hän väsymyksestä vaipui maahan, ja istui tien viereen.
Viimeisinä kulkivat vaimot ja tytöt, mutta nuoret juoksivat hyvän matkaa edeltä hurraten ja kääntyivät välistä taakseen katselemaan komeata laivaa. Varsinainen jumalanpalvelus oli lopussa, mutta ihmiset yhä pysyivät paikoillansa, tulipa vielä lisääkin. Saarnatuolin ympäristö oli koristettu kuusilla ja muulla vehreällä, mitä talvella tapaa. Oikea jouluhenki vallitsi kirkossa.
Hän katsoi alaspäin ja kun hän punastuen hetkeksi seisahtui kynnykselle, viltti käsivarrella, näytti jättäneensä taakseen koko sen rohkeuden ja uljuuden, jolla hän illan kuluessa oli meitä tenhonnut. Hän astui takan eteen, nosti jakun vaivaisen miehen viereen, istuutui ja sanoi: "Jos ette, poikaseni, pane pahaksi, niin jään yöksi tänne, sillä kammari on ahdas."
Mutta hän sanoi ihan toista kuin mitä hänen silmänsä puhuivat. Sitä sanotte ihan turhaan. Minä sanon, että tietäisitte. Siitä asiasta on jo kaikki sanottu eikä ole enään mitään puhumista, sanoi Maslova, vaivoin pidättäen hymyään. Lasten osastosta kuului jotain melua ja sitten lapsenitkua. Taitavat kutsua minua, sanoi Maslova, levottomasti katsellen taakseen. No hyvästi siis, sanoi Nehljudof.
Hänen katseensa oli maahan luotuna, eikä hänessä huomannut muuta merkillistä kuin että poskilihakset värisivät. Kun Hanna kääntyi katsomaan taakseen, näki hän Juhanin kävelevän sitä kujaa kohti, josta polku lähti viemään koskelle. Hän puristi Antin kättä, ja Antti katsahti hänen silmiinsä, ikäänkuin olisi tahtonut sanoa: "Yhtä miestä en pelkää, vaikka olisi vieläkin pitempi!"
Tuskin oli Bertelsköld saanut kukkulan valtaansa, kun hänen takanaan ruvettiin huutamaan, että linna alkoi palaa. Hän katsahti taakseen. Ilta loi jo varjojaan korkeaan rakennukseen, ja neljästä tai viidestä paikasta näkyi jo katonrajasta esiin luikertelevien tulenliekkien punaista hohdetta. Linnaan pojat! huusi hän jylisevällä äänellä.
Jos sitä äkkihuudolla varotetaan, kääntyy hän taakseen katsomaan ja tahtomattaan pudottaa kynttilän astiaan. Jos taas hiljaa hiivitään hänen taaksensa aikomuksessa äkkiarvaamatta temmata kynttilä hänen käsistään, niin hän saattaa säpsähtää ja pudottaa sen ennenkuin olen ehtinyt hänen luokseen, ja tuho on valmis.
Päivän Sana
Muut Etsivät