United States or Guatemala ? Vote for the TOP Country of the Week !


Noinp' ol' Apollon kanssa sen kaatava kerta Poseidon; vaan liki muuria nyt lujaseinää raivosi taiston kiljuva temmellys, kivet kiitävät tornien hirsiin ryskyen iski, ja Zeun vihan ruoskan alla akhaijit taajaan sulloutui tasalaitain laivojen ääreen, vimmaa Hektorin hirmustuin, pelontuottajan tuiman; hänp' yhä taisteli rynnistäin kuin riehuva myrsky.

Naisten jälkeen tuli kirkkoon harmaissa mekoissa siirtovangit, vankeusrangaistusta kärsivät ja kuntain päätöksistä poislähetetyt; nämät, ääneensä yskien, asettuivat taajaan joukkoon vasemmalle ja kirkon keskustaan.

Drake ja Vanloo olivat huomanneet toisensa ... jälkimmäinen seisoi komentosillallaan, edellinen oli noussut varppeille mesaanitouvin ääreen ... ja aivan kuin salaisesta sopimuksesta laivat ohjasivat toisiansa päin. Scyllan miehistö heitti pois tuliaseet, tarttui keihäisiin ja valtauskirveisiin ja kerääntyi taajaan vasemmanpuolisen reelingin luo.

Ainoastansa se häntä äköitti, että Pilgrim, joka noin oli isäntäväkeä sutinut, nyt istui samassa pöydässä. Mutta Pilgrim ei ollut koko asiasta minään, ja Lents oli samalla tapaa. Taivas näytti pilvistä muotoa Lentsin kihlajaispäivänä, ja lakkaamatta sateli monta päivää perätysten. Sadetta ripotteli yhtä taajaan ja taukoomatta kuin harmitustuttavan jaarittelian puhetta, jolla ei ole mitään määrää.

Vielä valvoi sentään mustalainen, Valvoi myöskin oiva puolisonsa; Kumpikin ol' vaiti, kunnes vaimo Virkkoi: "Mitä kummia nyt tullee, Koska sirkka laulelee niin taajaan?" Hälle vastas mustalainen jälleen: "Sirkkaa ilahuttaa heinäin tuoksu, Ilahuttaa täyden ladon lämpö Ynnä ihmistenkin hyvä seura; Minua tähti pilven yltä nähty, Mua vapaus jälleen saavutettu, Ynnä uskollisen veikon saanti."

Alhaalta kirkkopihalta tuprueli ruudinsavu niin taajaan, ettei häntä sieltäkään saatettu huomata. Kun pakolainen oli päässyt katolle, veti hän kellonhihnan perässään. Pakonsa olikin tapahtunut "kreivin aikaan", niinkun sanotaan, sillä hän oli tuskin saanut hihnan alas, kun venäläisten yhdistetyin voimin onnistui saada permantoluukku auki kellotapuliin.

Lents meni syvältä hengähtäen vuorta ylös; hän mieli kääntyä takasin; eipä tiedä, kuinka kävisi, jos hän kääntyisi! Hän kyllä heidät vielä saavuttaa, nyt he ovat Leijonan kohdalla, nyt kirkkomaan muurilla ... mutta näissä ajatuksissaan hän nyt käveli eteenpäin, ja hänen sydämmensä tykytti taajaan, kun hän pääsi kotiin, ja hänestä oli kuin olisi hän pakomatkalla omiin huoneisinsa.

Nyt on tämä huone sisä- ja ulkopuolelta pihlajan oksilla ja kukilla kaunistettu, niin taajaan kuin on ollut mahdollista. Sisällä, keskellä lattiaa höyryää vähäisellä pöydällä suuri kahvipannu, oudollainen kalu näillä ajoin papinkin majassa. Pöydän ympärillä istuu vanha väki, joka jo on nuoruutensa päivät taaksensa jättänyt ja nyt iloitsee nähdessään nuorten leikkiä kentällä.

Mutt' ei hevot raisut harpata hirvinneet. Liki reunaa sen kovin korskuin seisahtuivat, sill' oja eess' oli hirmuna, laaja laukata poikki ja muuten myös yli vaikea päästä, sill' ylen jyrkkään suistuva sen näet pääst' oli päähän kumpikin seinä, ja partaaseen asetettuna paalut 55 pitkät, kärkevät, joit' oli maahan poiat akhaijein taajaan iskenehet vihamiehen torjumiseksi.

Kun viha kulki, mi kirkot sulki Ja poltti ja ryösti maat, Kun seutuun laajaan nous metsä taajaan, Ja ol' surmatut asukkaat, Niin silloin yöhön soi metsävyöhön Veen pohjasta kellot ain, Mut nyt miten lienee, ja miks, ken tiennee? Soi enää ne harvoin vain.