Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 16. kesäkuuta 2025


Lethos-sankarin poika jo häntä, pelasgien päämies, loistava Hippothoos, veti pois läpi taistelon telmeen, hihnan kietaisten jalan nilkkaan, iliolaiset tuoll' ilahuttaakseen sekä Hektorin, vaan tuhon itse 291 kohtasi, kenkään ei sitä torjunut, vaikkakin tahtoi.

Ylös tultua hypittiin penkeille, huudahdeltiin näköalalle sekä yhdeltä että toiselta puolen ja alettiin puuhailla kellojen kimpussa. Tavailtiin hämäriä valukirjaimia ja koeteltiin saada selkoa vuosiluvuista. Sitten tahdottiin saada suuren kellon kieltä hiljalleen laitaan kalahtamaan. Naiset istuivat jokainen vuorostaan hihnan mutkaan, jota joku herroista toisesta päästä kannatti.

»Rafel mai amech izabi almi», noin huutaa alkoi suu tuo julma, joka ei luotu ollut virsiin lempeämpiin. Oppaani hälle virkkoi: »Tuhma sielu, puhalla torvees, siihen vaivas purkain, kun vihas paisuu tai muu intohimos! Kaulaasi kopeloi, sa hullu henki, niin hihnan löydät, jossa torves killuu kuin laatta poikki laajain ryntähitten

Huomattuaan Panun heitti hän hihnan poron selältä maahan ja hyppäsi pulkastaan. Asettuen tietäjän eteen ja tarkastellen tätä huusi hän: Vai sinä se olet se maan kuulu tietoniekka? Terveisiä Lapista! Et sinä sentään Lapin velhoille vertoja vedä! Enhän pyrikään, kuomaseni! Kuomaseni! Koira kuomasi ... mutta minä en usko tietäjiin, minä uskon paaviin!

Sitä, noin naulan painoista kuulaa he pyörittävät kiivaasti päänsä ympäri ja heittävät sen sitte viholliseensa melkein luodin voimalla. Taistelussa pidetään hihnan vartta keskeä kiinni ja kuulaa käytetään, kuin taistelu-vasaraa. Lihaa he keittävät ja paistavat sekä sitä sitte rasvan kanssa syövät.

Raastanut sinne nyt ois hänet itselleen ikimaineeks, ellei Zeun tytär ois Afrodite sit' äkkiä nähnyt; irti hän hihnan raasti, mi sonnin ol' isketyn nahkaa, tyhjäpä vain kypär' erkeni, jäi käden jäntevän valtaan. Viskasi viuhauttain varusäärten akhaijien keskeen tuon heti urho, ja maasta sen kumppanit ottivat oivat.

Alhaalta kirkkopihalta tuprueli ruudinsavu niin taajaan, ettei häntä sieltäkään saatettu huomata. Kun pakolainen oli päässyt katolle, veti hän kellonhihnan perässään. Pakonsa olikin tapahtunut "kreivin aikaan", niinkun sanotaan, sillä hän oli tuskin saanut hihnan alas, kun venäläisten yhdistetyin voimin onnistui saada permantoluukku auki kellotapuliin.

Otin siis hihnan vyöltäni, sidoin peräsimen tangon sillä kiinni ja asetuin mukavaan asentoon, voidakseni nähdä pohjantähden, jonka mukaan ohjasin hiljalleen eteenpäin luikuvaa alustamme; sillä valveille jääneen toverini kanssa olin uudestaan levittänyt lisää purjeita, joten vene kulki pari solmunväliä tunnissa.

Joskus ennenkin oli hän joutunut tämän tunteen valtaan: silloin kun oli lukenut jotain jaloa ja suurta, joka antoi hänelle uusia ajatuksia, vapautti ja ylensi hänet, tyydytti ja antoi ihastuneelle mielelle miettimistä. Hänet herätettiin miellyttävästi tästä miellyttävästä unesta. Olavi kutsui häntä koettamaan, eikö hän istumalla hihnan silmukkaan onnistuisi paremmin kuin muut.

Perille päästyänsä hän iski vaajan keihään sijaan, heitti hihnan kahdenkerroin ja löysästi vaajan ympäri ja seisoi ihmeen lyhyen ajan päästä taaskin luonani, jonka jälkeen hän helposti kiskoi hihnan alas ja vyhtesi sen yli olkansa. Eikä niinmuodoin jäänyt mitään merkkiä, joka vihollisen epäluuloja olisi herättää voinut. "Aika terävät silmät niillä täytyy olla, jos vaajan äkkäävät", hän kuiskasi.

Päivän Sana

oleskeluaikaa

Muut Etsivät