Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 17. heinäkuuta 2025
Se on kämmenen levyinen laatta, jossa venäläiskorean läkkikehyksen keskellä näkyy himmeälle metallipohjalle kuvattu Kristuksen pää orjan tappurakruunuineen. Haroshij tshelavjek hyvä mies, virkkaa toverini kuvaa tähystäessään. Revolutsionääri? lisään minä kysyvästi. Da, vastaa toverini vakuuttavasti, mutta silmää samalla kuitenkin minua hiukan epäluuloisesti.
Metsä, mikä luonnostaan oli kaunis, oli siivottu, komeita pöytiä ja istuimia asetettu kiven ympärille ja kiven päällekin, jonka päällystä oli laatta. Palvelusväkeä liikkui kartanolla ja kaikilla näytti olevan sanomattoman kiire. Niin siellä valmisteltiin pitoja. Ursin oli saanut »komesrootiksi» nimityksen ja sen johdosta piti hän nyt komeat pidot.
3 NOITA. Suden hammas, ruumiin kuu, Louhikäärmeen suomuluu, Hotkan haijin kita suuri, Yöllä saadun katkon juuri; Kauriin sappi, kuusanpuu, Pilkottu, kun pimeni kuu; Maksa riettaan juutalaisen, Turpa koirankuonolaisen; Mustalaisen nenä laatta; Sormi lapsen, jonka aatta Ojaan loi ja kuristi; Vetkäks kiehu, paksuksi! Tiikeriltä totkut tuokaa, Höysteheksi liemeen luokaa!
Ellette usko minun rehellistä naamaani, vastasi kivalteri levollisesti, saan luvan esittää teille tämän pikku koristuksen ... varmaankaan ette näe sitä ensi kertaa ... senkin asian minä tiedän. Samalla hän veti esiin laatan, jollainen siihen aikaan oli poliisin virkamerkki. Tavallisen poliisipalvelijan laatta oli tinasta, mutta kivalterin hopeasta.
Sanat oli piirretty laattaan, joka oli vähän lattiaa korkeampi, ja huomasimme ilman suurtakaan vaivaa, ettei laatta ollut lattiassa kiinni. Laatan alla siis arvatenkin oli se salaisuus säilytettynä, jota etsimään olin tuon pitkän matkan kotimaastani tehnyt. Mutta laatan suuruus näytti estävän jokaisen ajatuksen saada sitä nykyisillä voimillamme paikaltaan siirretyksi.
Akmed laittoi nyt veljilleen kirjeen, jossa selitti, miten heidän pitäisi menetellä saadakseen oven avatuksi. Pyssynhihnani oli leveä ja jäykkä: sen päähän kiinnitettiin kirje ja pistettiin muurin ja oven välisen raon kautta käytävään oven toiselle puolelle. Koko tämän päivän vietimme jäljentämällä niitä kahta kirjoitusta, joihin »kivenkuljetuksen salaisuus»-laatta viittasi.
Rannikon ja meidän välillä näytti meri likaisen viheriältä, kuin kuparivihtrillillä tahrautunut laatta. Tuuli näytti vieläkin kiihtyvän; muutamia aallon-roiskauksia lennähteli pölynä tiehensä. Koko joukko aluksia, prikejä ja kuunareita, koki päästä rannikolta aavalle merelle.
Ja kuitenkin oli tämä sitkeä kivilaji hyvinkin raskasta. Kuten äsken sanoin, en osannut ajatellakaan, että Akmedin kanssa kahden jaksaisimme siirtää laatan sijaltaan. Sisälsikö siis itse laatta jollain tavalla salaisuuden selityksen?
Menin ulkoilmaan ja ryhdyin lukemaan. Kirjoitus sisälsi samanlaisen kertomuksen sfinksin synnystä, jommoisen tornista löydetty laatta sisälsi temppelin rakennuksesta. Kivenkuljetuksesta ei ollut sanaakaan. Pettymykseni oli liian suuri. Heitin laatan kädestäni ja kaaduin pyörtyneenä maahan. Kun tulin takaisin tajuntaani, olin leirissä. Akmed istui vuoteeni vieressä.
Laatta, joka näytti olevan mitä kovinta kiveä, murtui pieniksi muurisavipalasiksi ja sen alta tuli näkyviin kapea puuovi, jota muurarit ja työmiehet käyttivät kulkutienään korjaillessaan suurta rakennusta ja joka oli tällä sekoituksella laitettu näkymättömäksi. Kun Vitiges näki oven, huusi hän iloisena: "Tänne, tänne, gootit! Kirveitä tänne!"
Päivän Sana
Muut Etsivät