Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 3. toukokuuta 2025


Mr Fairholmella ei ollut töittemme tähänastisiin kokemuksiin nähden syytä levottomuuteen. Hänen kiihkeä kärkkäilemisensä ei ollut miksikään hyödyksi. Tultuani hotelliin menin suoraan Nevankosken huoneeseen. »Nyt minulla on pari ikävää asiaa kerrottavana. Tulen mr Fairholmen luota. Siellä oli myös isä Justinus ja Nierot. »Mr Fairholme pyysi kirjallista esitystä ennen lähtöäni.

Pääsyy töittemme tuloksen vähennykseen niin paljouteen kuin laatuunkin nähden on kilpailun poistaminen. Tämä jättiläisvoima oli se, joka kristillisen sivistyksen 19 ensimäisenä vuosisatana pani liikkeelle jokaisen paraat henkiset ja ruumiilliset kyvyt.

Sitä varten Hän astui alas taivaasta, jossa eli vanhurskaitten parissa, että eläisi syntisten parissa. Ajattele tätä Hänen rakkauttansa, ja sinä imet Hänen suloisen rakkautensa. Sillä jos me töittemme ja murheittemme kautta voisimme saavuttaa omantunnon rauhan, miksi Hän kuoli? Sentähden sinä ainoastaan Hänessä löydät levon sen kautta, että uskovaisesti epäilet sekä itsestäsi että teoistasi.

Niin yksilö kuolee kuin koskessa leikkivä laine, niin hukkuvi jäljettömiin kuin ilmalla täyttynyt häilyvä kupla ja aikojen vierressä joutuvi unhoksiin, lie kuinka hän mahtava ollut tai mieroa kerjäten käynyt. Niin, harmaja hauta on kaikkien töittemme loppu, ja mistä ei ihmisen laps lie konsahan tullut, sinne, niin sinne on astua kaikkien pakko.

Emme pyydä rakettina räjähdellä Euroopan ilotulituksissa, emmekä pommina paukahdella, muuta maailmaa säikytellen: meitä tyydyttää pajavasarain pauke rauhan onnea takoessa; meitä miellyttää lomahetkinä elojuhlat, joissa iloitsemme töittemme tuloksista ja kokoamme voimia uusiin ponnistuksiin. Semmoisia elojuhlia ovat kesäiset laulujuhlamme ja semmoinen on tavallaan tämäkin muistojuhla.

Epäilemättä Herran Jesuksen kova tuska ja hänen ristinpuuhun naulatut kätensä alusta lisäsivät molempien ryövärien katkeruutta; mutta kun seuraavassa silmänräpäyksessä kestävä kärsivällisyys otti voiton tuskasta, rääväys toisessa heistä muuttui sanoiksi: 'Me saamme töittemme ansion jälkeen; pilkka tunnustukseksi: 'Tämä ei mitään pahaa tehnyt; sadatukset rukoukseksi: 'Herra, muista minua; ja ijankaikkisten tuskien kauhistava alkutunto autuudeksi Herran Jesuksen vastauksessa: 'Tänäpänä olet sinä kanssani paratiisissa. Oi Ewelyn," minä sanoin, "ken tietää, kuinka lähellä se aika on, jolloin sinäkin rukouksiisi saat riemullisen vastauksen?

Voima hallitsee ja on hallitseva ja määräävä vastakin asiain ja tapausten menoa, mutta ei enää pelkkä ruumiillinen voima ja aineellinen rikkaus, vaan voimien kukka: valistuksen mahti, jonka sieluna on todistettu oikeus ja ihmisrakkaus. Samalla kuin tunnustamme naapureillemme oikeuden työnsä hedelmiin, toivomme, että hekin myöntävät meille samat oikeudet meidän töittemme tuloksiin.

Niin yksilö kuolee kuin koskessa leikkivä laine, Niin hukkuvi jäljettömiin Kuin ilmalla täyttynyt häilyvä kupla Ja aikojen vierressä joutuvi unhoksiin, Lie kuinka hän mahtava ollut Tai mieroa kerjäten käynyt. Niin, harmaja hauta on kaikkien töittemme loppu, Ja mistä ei ihmisen laps oo konsahan tullut, Sinne, niin sinne on astua kaikkien pakko.

Laki! matki hän. Emmekö me ole yhtä laillisia haltijoita tässä kuin hänkin? Itsekö hän olisi käynyt tätä korpea kyntämään? Jos ei meitä olisi ollut, niin minkähän näköinen olisi tämä tienoo tätä nykyä? Sutten ja karhujen laitumena eikä minään viljeltävänä vainiona. Mitähän vaivaa hän on nähnyt ottaakseen nyt meiltä töittemme hedelmät? Hänenköhän hikensä tässä on vuotanut vai meidän?

Orjat, kytketyt yhteen, loukatut sydämehen saakka, ranteissa rakkauden kahleet, harteilla töittemme taakka! Rakastettu, armastettu ijankaikkisesti Kuinka kuolis lempeni, mi nyt jo kaikki kesti? Saat sa olla armoton ja saat sa olla paha! Jälleen kun ma muistan Sun, ma sulan niinkuin vaha. Saat sa olla uskoton, ja että ootkin, tiedän! Kuolla olin kerran tuosta, hymysuin nyt siedän.

Päivän Sana

kyynelpisaraa

Muut Etsivät