United States or Senegal ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Siellä ilmoitan koko kansalle sinun salahankkeesi, Bysantin juonet ja tuon heikon ruhtinaan petollisuuden." "Sitä et voi tehdä", sanoi Petros rauhallisesti, "syyttämättä itseäsi." "Minä aionkin syyttää itseäni. "Tunnustan kaikki hulluuteni, verisen rikoksenikin ja tahdon mielelläni kärsiä ansaitsemani kuoleman.
Agamemnon tunnustaa tehneensä väärin, mutta syyttää harhateostaan sallimaa, Zeusta, Erinnystä ja varsinkin Atea, joka oli hänet sokaissut. Sovitukseksi hän tahtoo tuoda esille taannoin lupaamansa hyvityslahjat. Akhilleus vain tahtoo viipymättä ryhtyä taisteluun. Odysseus kuitenkin saa aikaan, että joukot ensin virkistävät voimiansa aterialla.
Niistä ei tule meitä syyttää, taikka ajatella, kun olisimma hyvästi voineet poisheittää ne ja neki sanat jostain laulusta, koska ne jo tavattiin jossain toisessa edellisessä. Sihen meillä ei ole ollut oikeutta.
Ja minäkö panin sinut kiistelemään suuren, siunatun enosi kanssa luonnollisista kasviheimoista ja väittämään, että orkideat muodostavat oman erinäisen heimonsa, eivätkä olisi sovitettavat muihin monogyneihin? Sano, sopiiko minua semmoisista syyttää?
Ei saa syyttää päälliköitä, jatkoi vanhus. Mitä he voivat ilman miehiä. Niitä oli jälellä vaan kuusikymmentä. Muut olivat karanneet. Kapteeni rupesi vähitellen tointumaan ja asettui vuoteen laidalle: Korkeat herrat ovat kai nyt hyvillään, kun kaikki on käynyt heidän mielensä mukaan, nauroi hän ivallisesti ja katkerasti.
He suuttuivat ehkä sentähden, että he luulivat minun tahtovan syyttää heitä, vaikka olin vain, sen Jumala tietää, ajatellut yksinomaan tosiolojen kauheutta, koettamatta millään tavalla etsiä ketään syyllistä. Hillitsin kiihkeän liikutukseni ja koetin puhua maltillisesti sekä johdonmukaisesti, poistaakseni äskeisten sanojeni vaikutusta.
Harpputyttö hoiti Katria rakkautensa voimalla hyvin huolellisesti ja valppaasti; ja hanskuri lupasi, ettei suinkaan tulisi aihetta häntä syyttää, jos Loviisa ikinä enää otti harppunsa soittaakseen, muitten kuin omaksi huviksensa.
Jos te olette tuhlannut taipumuksesta, niin olen minä tehnyt sitä periaatteellisista syistä; siinä kohden ei meillä ole mitään, josta voisimme toisiamme syyttää. Mutta kulta, minkä minä viskasin pois, oli omaani.
CAESAR. Valanne söitte; moisest' ette koskaan Voi mua syyttää. LEPIDUS. Caesar, tyyntykää! ANTONIUS. Ei, Lepidus! Ei, puhukoon hän vain. Se lupaus pysyy, jonka nyt hän mainii Ja rikkoneen mun luulee. No niin, Caesar: Valani söin CAESAR. Niin, lupasitte mulle Aseellist' apua, kun sitä vaadin. Sen kielsitte. ANTONIUS. Pikemmin laimin löin, Kun myrkylliset hetken nautteet multa Tajunnan veivät.
Hänen järkähtämätön rehellisyytensä ja voitonhaluttomuutensa saattivat hänelle nimen Oikeudessa pysyvä. Kerran täytyi Aristideen syyttää muutamaa Athenalaista. Tuomarit olivat niin vakuutetut hänen syytöksensä oikeudesta, että he paljaastaan hänen sanoistaan tahtoivat tuomita syytetyn ilman häntä kuulematta. Vaan tätä menettelytapaa vastusti kuitenkin Aristides.