United States or Mongolia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Seuraava päivä toi lohdutusta Julialle. Emilia oli iloisempi; ja onnellisena siitä, kun sai omassa kodissaan vastaan ottaa vanhempiansa ja sisaruksiaan, käytti hän itseänsä teeskentelemättömän suloisesti ja koetti hartaasta sydämmestä vieraitansa kaikin puolin hyvin kestitä.
ANNA. Jaa, mä tahdon luottaa siihen, luottaa kaikesta sydämestä, riemuten. KERTTU. Ah! siitäkö sydämmestä, joka niin monen auringon kiertoessa on ollut kiukkuisimman vihan asuinmaja? ANNA. Niin, teidän kysymyksenne saattaa mun luomaan silmäni alas. Kerttu, viha, loppumaton viha tukeuttaa tässä kaiken sydämmen riemun.
Armollinen, uskollinen Ylimmäinen Pappimme Jesus, aina syntisille Hellä Hän on Veljemme: Kaikiss' yhtä tuntehikas, Sydämmestä säälivä, Kuni veli, armorikas, Kiusattu paits' syntiä. Nyt Hän voipi kiusatuita Sydämmestä armahtaa Alati Hän puolestamme Rukoelee Jumalaa Hänen ristillensä, Siinä avaa sydämmes Hän sen tuntee, verellänsä Pesee pois sun rikokses.
Sieltä kammiosta kirmasi alas tuo leikkaava ääni ja tuli »mun sydämmeni karsinaiseen», mutta sieltä hän välähti käteni vasempaan sormeen, siihen kauniiseen, jonka ympärille pannaan tuo ... tuo ... kiiltävä kappale. Miksi kutsutaan sitä?... Sormus, sormus, sormus, loistava, kultanen kihlaussormus! Mutta tästä kiirehti se sydämmeeni takasin taas ja sydämmestä kulmilleni.
Ole meille laupias, Kristuksen tähden, ja suo meille pyhä henkesi, että päivä päivältä oppisimme sinua yhä enemmän rakastamaan, palvelemaan ja ylistämään koko elinaikanamme! No niin, sanoo Herra, jos olette minun lapseni ja rakastatte minua kaikesta sydämmestä, niin rakastakaatte myöskin toinen toistanne minun tähteni! Kuinka on mahdollista rakastaa Jumalata ja vihata veljeänsä?
Kirjeesi, tyttö kultaseni, huvittavat minua ja siskojasi kaikesta sydämmestä; minua, ei yksistään niissä olevien hauskojen kertomusten tähden, vaan etenkin sen tavan vuoksi, jolla käsität sen mikä ei ole hauskaa. Pysy semmoisena, lapseni ja sydämmeni iloitsee sitä ajatellessani sinä olet edistyvä viisauden ja onnellisuuden tiellä.
"Kummoinenka loppu tästä perästäkin tulee?" "Tiesi Jumala". "Anni! Emmekö me yhteen aikaan pitäneet toinen toistamme sydämmestä hyvänä?" "Pidimme kai yhteen aikaan". "Eikö se enää käy laatuun?" "En tiedä". "Minkä tähden sinä noin minulle vastaat?" "Sen tähden, että sinä noin kysyt." Lents peitti kasvonsa molempiin käsiinsä, ja sillä lailla hän sitte istui melkein koko pitkäsen yön.
KULLERVO. Etten toisten salli hänen noin iskevän hammastansa lehmän kurkkuun. NYYRIKKI. Etkä tee sitä nyt? KULLERVO. Ensin leikin nähdä tahdon, ja onpa se hauskaa. Kuules tätä pauhinaa! NYYRIKKI. Se sinua huvittaa? KULLERVO. Sydämmestä. Mutta ken olet sinä, joka tähän ilmestyit niin kiltisti kieltä pieksemään? NYYRIKKI. Nyyrikki on nimeni. KULLERVO. Terve, metsän ankara jumala!
Kuin siivellä pyyhkäisten katosi kaikki vihan kauna päällikön sydämmestä ja nauraen sanoi hän: "kyllä olet hyvä. Ei sinua tässä maailmassa miellytä muut kuin ne neljä kaks'päistä naista." "Mutta ne ovatkin luotettavimmat siitä suvusta, varsinkin jos on mies ja kymmensilmä toverina."
Ja varhaistapa nyt vielä olikin; vasta aurinko paraillaan oli nousemassa meren takaa. Kuuluipa askelia. Colin tuli, käsissään kukkakimppu. Marietta lensi tulipunaiseksi kasvoiltaan. Colin jupisi: "Hyvää huomenta, Marietta!" Mutta tuo tervehdys ei tullut häneltä sydämmestä, tuskinhan hän sai sen sanotuksikaan.