Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 27. kesäkuuta 2025
»Surukseni täytyy minun riistää tämäkin lohdutus teiltä, herra West», vastasi tohtori Leete nauraen. »Ensiksikään ei sanomalehdistö ole mielestämme ainoa eikä paraskaan keino yleisten asiain vakavassa arvostelussa. Meistä näyttävät teidän näitä asioita koskevat sanomalehtikirjoituksenne yleensä kypsymättömiltä ja pintapuolisilta sekä useimmiten ennakkoluulojen ja katkeruuden värittämiltä.
Paljon verta, paljon kyyneliä on vuotanut. Siitä lähtien, kun viimeksi kättäsi puristin, ovat olot täällä muuttuneet monesti, milloin ilokseni, milloin surukseni. "Kaikki täkäläiset olot ovat muuttuneet, mutta eivät meidän välimme. "Kunnioitan vielä niitä jumalia, joiden alttareilla me yhdessä uhrasimme nuoruutemme ensimmäiset unelmat. Nuo jumalat ovat vanhentuneet yhtä rintaa kanssani.
LUCIUS. Siis surukseni julistaa mun täytyy Augustus Caesar Caesar, jonka palkoiss Enemmän kuninkaita on, kuin sulla On renkejä sun viholliseksesi. Siis kuule: sotaa, hävitystä sulle Nimessä Caesarin nyt julistan; Et kostoa sa vältä. Haasteen annoin; Nyt kiitän puolestani. CYMBELINE. Tervetullut!
ANTONIO. Niin, surukseni tunnustan, ett' tänään mä ylenmäärin maltin unhoitin. Mut työstä kiusallisesta kun palaa mies rehellinen kuumin ohimoin ja kaipaa iltamyöhän viileyteen taas uutta vaivaa varten levätäkseen, mut huomaa, ett' on varjoon joutilas leveän sijan ottanut, kai hyvin voit ymmärtää, hän mitä silloin tuntee?
Murdstone kerta, kun minä päivällisten jälkeen aioin tapani mukaan lähteä huoneesta; "minä huomaan surukseni, että sinulla on jörömäinen luonto". "Kärrykäs, kuin karhu!" sanoi Miss Murdstone. Minä seisoin paikallani, pää alaspäin. "Nyt, David", lausui Mr. Murdstone, "on jörömäinen, uppiniskainen luonto pahin kaikista".
Ken itkis ei, kun kuolematon edes ei turvaa hävitystä vastaan saa? Tään miekan ympärille kiertyen mi surukseni ei sua ansainnut, kuin urhon kirstulla, nyt haudalla mun onneni, mun toivoni sä lepää! Nää vapaaehtoisesti etees lasken; ken kantaa asetta sun vihas alla? ken seppeltä sun hylkäämänäs, herra? Käyn vankilaani, vartoin päätöstä. ANTONIO. Tuon pojan minne houre vetää?
Kun sitte muutaman päivän perästä sen jälkeen menin käymään puheena olevassa konttorissa, ilmoitettiin siellä tuo asia katkerimmaksi surukseni. Sanomattoman raskas oli tilani, kun yhtä haavaa ahdisti kahdenlainen suru: suru sieluni autuudesta ja suru kovasta onnestani maallisen elämäni suhteen. Sen ohessa jouduin taas eräänä päivänä erääsen kummalliseen pulaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät