Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 5. toukokuuta 2025
Kuvaus Kuopion tienoilta. Oli kevätkesällä poutainen ilma ja sunnuntaiaamu. Ensi kertoja taas kirkkoveneet laskivat Kuopion rantoihin. Tullessaan työnsivät maalle uhkean aallon, jota seurasi pari kolme pienempää. Ahtaista salmista nähtiin yhä uusia veneitä puikahtavan väljemmille vesille. Oli niiden joukossa muuan ykstoistahankainen, pitkä ja kapea ja korkeakeulainen. Se oli Syyssalolaisten.
HELENA. Niilo! NIILO. Minä katkaisen siteen, joka äsken solmittiin, minä repäisen kuvasi sydämmestäni, vaikka verta se vuotaisi. HELENA. Niilo! VARTIJA. Aika on kulunut. NIILO. Jumala olkoon meille armollinen! Jää hyvästi ainiaaksi! HELENA. Niilo! Sunnuntaiaamu. Koko maailma on nyt mullin mallin, elämä edestakaisin.
Isän askeleita kuului eteisestä, hän käveli siellä ovia lukkoamassa, minkä päätyttyä kaikki muuttui hiljaiseksi. Rauhallisen hiljainen on maalaisten sunnuntaiaamu kesällä. Kukin nousee ylös, milloin tuntee unen loppuneen, paitsi vaimoväki, jolla on lehmien lypsy, ja ne, jotka aikovat kirkkoon.
LIISA. Ne punnitsevat puntareillaan kaikki sanat, jotka sinä ja minä ja kaikki ihmiset sanovat. PYTT. Mitä, kuinka ne kestävät sellaisen työn? Mutta kas, tuolla tulee isä! Hän on pieni, lihava, sotilaspukuun puettu ukko. KAPTEENI PUKS. Uks, sanoi Puks. Auttakaa minua, lapset! Minä aivan näännytän itseni tuolla kauhealla puulla. LIISA. Eikö kapteeni tiedä, että nyt on sunnuntaiaamu?
Oli aamu kuin juhlapäivän, kuin ihanin kesäinen sunnuntaiaamu siellä kotona, kun astuin ulos asunnostani toisessa laidassa Pariisin kaupunkia ja tulin alas pienoiselle torille, jonka kaikista kulmista lähtee säteilemään suuria leveitä puistokatuja joka haaralle.
Vaan eihän sinun tarvitse huolehtia tänä päivänä, vanha muori, niin hiljaista ja rauhallista kun kaikki on ympärilläsi. Tänään on sunnuntaiaamu.
Ne kumpuivat syvistä, värisevistä lähteistä kummatkin mutta erilaisista lähteistä, ja vierivät omia uriaan kummatkin. Sunnuntaiaamu tyyni, rauhaisa sunnuntaiaamu. Olavi oli juuri ajanut partansa ja istui vielä tukkaansa sukien peilin edessä pöydän ääressä. »Niinkuin nuo lahdekkeet hiustenrajassa olisivat syventyneet», ajatteli hän itsekseen. »No, miehekkäämmältä vain näyttää!»
Kesän tultua muuttuivat toimitukseni työn johtamiseksi sahan tiluksilla, samoin kuin edellisenäkin kesänä. Sen kesän tapauksista kerron vielä erään, joka oli seuraus juontihalustani. Oli kaunis sunnuntaiaamu Heinäkuun lopulla. Silloin läksin huvitusta hakemaan kaupungista, kun oli hyvä tilaisuus päästä sinne kirkkomiesten kanssa pienellä höyrylaivalla.
Ja minun puolestani saakoon kaikki olla ratkaisematta... Olin seuraavana aamuna toivioretkellä ylös vuoristoon. Mieleni oli heti herätessäni siinä vireessä, että minun on siirryttävä sinne. Oli sunnuntaiaamu. Matkallani ei ollut mitään erikoista määrää; tunsin vain tarpeen nousta sinne, jonnekin hiukan ylemmä, jollekin toiselle tasolle.
Vaan Nils ei nauranut. Hyvä oli että hän aikanaan oli ollut ojankaivaja. Se oli tuttu työ, mikä hänellä oli tänä yönä. Sunnuntaiaamu oli niin loistava ja puhdas, vaan Nils Torgersen ei ollut puhdas. Hän oli vetänyt veneen alas järvelle. Hän oli ajanut vettä siihen ja hieronut sitä kaikin voimin. Nyt vene olikin puhdas, vaan Nils Torgersen ei ollut puhdas.
Päivän Sana
Muut Etsivät