Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 10. kesäkuuta 2025
Antero otti takaisin suitset ja alkoi kilistellä kelloa, iloiten kuin lapsi. »Kuulkaas, miten se helisee!» sanoi hän, huomaamatta mitään muuta. »Mistä sinä ne sait?» kysyi taas Elias. Antero katsahti ylös; hänenhän pitikin nyt vastata puolestansa, ja hän sanoi: »Samana yönä, kun karkasin teidän suitsinenne, menin suoraa tietä alas Pyhtäälle, jossa 2,000 venäläistä ratsumiestä majaili.
Minä on koskaan tunnusta sitä itselleni, ja olenkin sentähden aina hyvällä tuulella. No, tulkaahan nyt luokseni. Koetetaan emmekö saa karkoitetuksi tuota teidän mauvaise humeur'iänne. Nehljudof tunsi samaa mitä arvattavasti tuntee hevonen, jota silitellään että se antaisi panna suitset suuhunsa ja viedä valjastettavaksi. Mutta hänen oli nyt jos milloinkaan vastenmielistä ruveta vetämään.
Ovi aukee taasen, ja karjapiika pujahtaa esille ja alkaa hakea kiuluansa ja muita maito-astioita, mennäksensä tarhaan. Väliin vilkasee hän miehiin ja nauraa hihittää. Rengit sivumennessään ajavat ylös saunasta Ville-pojan: "Ville, sinä vetelys, tokko joudut hevosia hakemaan!" ja suitset suhahtavat hänen koivillensa. Ville nousee mutisten ja kiroten, ja rengit lähtevät eteenpäin pellolle.
Ne näyttävät varmaan olevan Hispaniasta vietyjen hevosien jälkeläisiä. Ne ovat muuttuneet aivan kesyttömiksi ja suurella vaivalla niiksi jälleen saadaan. Pikaisesta tempaisemisesta huumautuneena kaatuu eläin maahan, jossa sille heti uudet suitset pannaan. Sen jälkeen hurja ratsastaja hyppää eläimen selkään. Hän istuu siinä vaikka hevonen kuinka hyppisi ja potkisi.
Tuota pikaa oli vieras hänen vierellään, asetti päänalustan paremmin ja laski sievän valkoisen kätensä majurin korkealle kaarevalle otsalle. Mutta haavoitettu jatkoi: Ratsasta, Taneli, kiireesti! Suitset höllälleen, kannukset kupeisiin! Meidän täytyy löytää hänet, vaikka henkemme menisi. Mutta varo, lapseni, ettet ratsasta talonpoikain peltojen yli. Meidän täytyy säästää omaa maatamme!
Samassa syöksyi häntä vastaan viisi miestä, jotka lyöden kannuksilla hevosiaan, suitset valloillaan pakenivat minkä kavioista pääsi kaupunkia kohti. Tristan tarttui ohimennen erästä heistä punaiseen tukkapalmikkoon niin tukevasti, että hän heilahti nurin hevosen selästä, ja pitäen häntä täten pihdissään hän kysyi: "Jumala olkoon kanssanne, jalo sire; mitä tietä tulee lohikäärme?"
Ja joka kuukauden kuluttua se aukaisee nokkansa, jolloin näet kuun sen kurkussa kuultavan." Silloin sanoi kuningas: "Jos puhut totta, niin täytän kaikki toiveesi!" Lopuksi kiinalainenkin astui esiin, kumarsi maahan saakka ja antoi kuninkaalle ebenpuisen hevosen. Sen suitset hohtivat kultaa ja kalliita kiviä, ja kuninkaallinen satula oli sillä selässänsä.
Kun Temistokles sai atenalaiset taivutetuksi luopumaan kaupungistansa ja nousemaan laivoihin, niin Kimon muiden surressa riensi ilosta loistavin kasvoin ylös linnaan ja ripusti sinne suitset uhrilahjaksi, siten merkiten, ett'eivät atenalaiset nyt enää turvautunet hevostensa nopeuteen.
Yläovi aukeaa ja sen nelikulmaisessa hangen kuutamossa varsa näkee kookkaan ihmishaamun, öisen varjon, suitset kädessä. Mutta sinähän se oletkin minun isäntäni, hirnahtaa varsa, iloisesti valveutuen.
Kuudes runo Vaka vanha Väinämöinen lähteäksensä käkesi tuonne kylmähän kylähän, pimeähän Pohjolahan. Otti olkisen orihin, hernevartisen hevosen, pisti suitset kullan suuhun, päitsensä hopean päähän: itse istuvi selälle, löihe reisin ratsahille. Ajoa hyryttelevi, matkoansa mittelevi orihilla olkisella, hernevarrella hevolla.
Päivän Sana
Muut Etsivät