Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 27. kesäkuuta 2025
Ja se olisi sama ollut, vaikka en olisi oikeaa suomea lukenutkaan, vaan jotakin höplöttänyt puuta heinää.» Santeri pyysi Starkia vielä lukemaan sitä englantilaista raamattua. »Lukekaa koko sivu», kehotti hän. Stark oli valmis ja Santeri oli paljaana korvana.
Huomautin kyllä, armollinen laamanni ... silloin hän juuri lupasikin minulle nuo neljätuhatta, että pitäisin suuni kiinni. Parahin kreivi, olettepa keittänyt itsellenne todellakin kirpeän sopan, virkkoi poliisimestari; jos voitte sen niellä, niin, kautta sieluni, teidän sisälmyksenne ovat rautaa ja terästä... No, Stark, kenen luota ja mistä sinä sait ne aseet, jotka kannoit tänne?
Tähän naurukuoroon yhtyivät ympärilläolijat. Nauranpa itseni jo ihan kuoliaaksi, keskeytti kivalteri, muuttuen totisemmaksi; mutta ennen kuolemaani haluan kuitenkin mielelläni tietää, mille minä olen nauranut ... näyttäkää siis minulle nyt se joutava esine, niin pääsemme kerta kaikkiaan selvyyteen tästä asiasta. Kuulkaahan, parahin herra kivalte , alkoi Stark tutunomaisesti räpäyttäen silmiään.
Ei mitään luikerteluja, herra Stark! huusi kivalteri, tarttuen mustalaisen käsivarteen; luuletteko olevanne tekemisissä kakaran kanssa? Mitä te oikeastaan touhuatte, herra kivalteri? kysäisi muuan vieraista, joka oli kutsuttu ryypylle. Mitä tekemistä on kivalterilla toisten lompakkojen kanssa? tiedusteli eräs toinen.
Mutta sitten hän yhtäkkiä löi kämmentä polveensa. Hän oli keksinyt! Aukustin isähän osaa engelskaa. Viimeiset viisi vuotta kertoi puhuneensa vain engelskaa, niin että nyt kotonaankin pakkaa tulemaan englantilaisia sanoja. Leikkisä ja ystävällinen mies. Kyllä Stark rupeaa häntä opettamaan. Ja sitten hän näyttää pojille, ketä he pistäneet ovat! Seuraavana päivänä Santeri meni Starkille.
Voihan tyttö olla ihmeen kaunis silti vaikkei voi sanoa isäkseen jotakuta Espanjan grandia. Bränner ja Stark, joiden muutaman vuoden oleskelun jälkeen täytyi itkien saattaa vaimonsa hautaan, vaikkakin he kestivät surunsa niinkuin ymmärtäväiset miehet ainakin, eivät suinkaan eläneet huonoissa taloudellisissa oloissa. Olivatpa he huhun mukaan hyvinkin rikkaita.
Nololla äänellä hän sanoi: »Se taitaa sitten olla vaikeaa?» »Jees. Ja suu pitää pitää aivan kuin olisi kuuma peruna suussa.» »Elä sinä nyt juttuja puhu», sanoi Starkin emäntä. Stark alkoi lukea raamatusta. Santeri kuunteli silmät renkaina ja suu auki. Aukusti hymyili ja Starkin emäntä seisoi kädet puuskassa ja nauroi. Kun Stark lopetti, sanoi emäntä: »Tuo ei ikinä ole jumalansanaa!
Niin on kuin höplöttäisi jotakin ja tosiaankin kuuma peruna suussa.» »Jees, niin se oudosta kuuluu. Sitähän minä sanoin», lausui Stark. »Niin se on kuin höplötystä sellainen kieli, jota ei ymmärrä, luulee, että puhuja tekee vain kurillaan vinkeitä suullaan. Siltä se suomikin kuuluu englantilaisesta. Siellä laivalla kerran pyysivät minua lukemaan suomalaista kirjaa. Nekös nauroivat, kun minä luin.
Knapekullaan saapui siten vuosisadan alussa kaksi mustalaista, Bränner ja Stark. He olivat, kumma kyllä, ikävystyneet alituiseen kulkuri-elämään, johon he lapsuudestaan saakka olivat tottuneet, ja tämä mielenmuutos todisti heidän luonteenlaatunsa paremmuutta toisten heimolaistensa rinnalla.
Päivän Sana
Muut Etsivät