United States or Antigua and Barbuda ? Vote for the TOP Country of the Week !
Menetettyämme klubimme koetimme keksiä uusia keinoja ajatustemme vaihtamiseksi. Olimme keksineet pihalla kävellessämme meitä eroittavissa lauta-aidoissa rakoja ja näiden kautta annoimme sairaille monenmoisia kotitekoisia makeisia. Sokeri ei sopinut aidan pienistä raoista, siksi sulatimme sokerin, tiputimme sitä paperille ja niin oli sairaille makeisia jaettavanamme.
Aukeni ikkuna, jota hentoset sormet, valkeat kuin sokeri, täristivät, ilmestyi soman tyttösen pää, joka kutsui luokseen erästä astioissa kasvavia kukkia kaupittelevaa kulkukauppiasta. Oitis tuli mieleeni ajatus, että näitä kukkia ostettiin ei ilahtuakseen niiden hyvästä hajusta kolkossa kaupungin asunnossa, vaan viedäkseen ne maahuvilaan.
Varsinkin oli Yhdysvaltain etelä-osassa n. k. Etelävaltioissa suuri työväenpuute, siellä kun oli laajat riisi-, sokeri- ja puuvillaviljelykset. Ja siksi neekerit paraasta päästä sijoitettiinkin sinne. Työ ei suinkaan ole mitään pahaa. Kotona näet isäsi ja äitisi tekevän työtä aamusta iltaan ja kun kasvat isoksi, rupeat sinä myöskin harjoittamaan jotakin tointa.
Nyt sokeri maksaa... Eikä ole iloa enää...! Silloin oli iloa ja leikkiä ja hulinaa. Oikein tuli halu pelurillekin soittaa... Ja vuoroin hän soitti sotamiesten kanssa, jotka osasivat hanurinvetelyn ... milteipä yhtä hyvin kuin hän. Vapaussota vei viimeisetkin sokerit ja riisiryynit ... ja kaikki.
ROUVA LINDEMAN. Märännyt muna! Varmaan on taikinassa ollut märännyt muna! ROUVA AHLBOM. Ei ole tämä rinkelikään hyvää. ROUVA RANK. Siitä puuttuu sokeri ja voi. ROUVA LINDEMAN. Se on tehty pelkkään veteen. Uskotteko? Mikä sille lienee tullut, kun noin äkkiä läksi pois? Olisikohan »Vanny» antanut rukkaset? ROUVA PENTTINEN. Sitähän minä juuri pelkään. Ei sen tytön ollenkaan ole takeita.
»Kuulehan» hän kääntyi äkkiä ovelta »minulla on iltapäivällä ollut esillä koko teekalusto, jonka saimme täti Tranelta, sokeri- ja kerma-astioineen, ja yksi äidin damastiliinoista pienine kirjailtuine salvetteineen, tiedäthän ja sitte Ludvigin antamat teelusikat.
Mutta tee ja sokeri? Sitä ei nähtävästikään anneta talon puolesta ja omani, samoinkuin teekannuni ja kuppini, ovat kapsäkissäni, jota herra ties annettaneeko lainkaan minulle. No, odotetaan, onpa siihen hyvää aikaa, ja ties mitä lisäkkeitä tähän aamiaista varten vielä tulee.
Onkin tässä jo kylmässä istuttu ja värjötetty, eikä näet kukaan ole sen vertaa säälinyt, että olisi tästä kautta ajanut Lempaan myllyyn ja tuonut tikkuja, mutta Kenonen toki tuli ja toi!» Pian höyrysi kahvi pöydällä. Sokeri oli säretty ja alettiin hörppiä kauvan kaivattua juomaa.
Kuullessaan, että herra lähtee takaisin ihmisten ilmoihin ja lupaa viedä kirjeen postiin, Mikko kaivoi laukustaan kirjoitusneuvot ja taskukirjansa kannella kirjoitti kirjeen kotiin sillaikaa kun Timo toimitti kahvia juotavaksi ja venhemiehet kalakeittojaan syötäväksi. Suomen herra oli tuliaiskekkeriksi varustanut matkaansa monenlaisia sokeri- ja vehnäleivoksia.
Lattiat liukkaat, että tahtoi langeta, huoneita niin paljon, että niihin eksyi. Muutamassa huoneessa oli kuvastin niin suuri, että oli lattiasta kattoon asti, ja siinä näki koko kuvansa, jota oikein säikähti. Kaikkialla kiilsi ja välkkyi. Uunitkin olivat kirkkaat ja valkoiset kuin sokeri, että olisi tehnyt mieli kielellä maistaa. Hänelle oli muuan kamari. Oma kamari!