Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 6. toukokuuta 2025
"Lapsukaiseni, miksi olette noin surulliset ja alakuloiset näin kauniilla paikalla, jossa teillä on kaikkea mitä sydämenne voi halata?" Prinsessat katsoa, tuijottivat kamarin seinille, mitään ajattelematta, ja huokasivat. "Mitä enempää soisitte teillenne? Hankinko teille sen ihmeellisen papukaijan, joka puhun kaikkia kieliä ja on Granadan paras huvitus?"
Jos ne herkkua olisivat, niin tehän ne söisitte itse. Mutta oletkos maistanutkaan? Sinäkin kyllä lehdessäsi pauhaat metsästyslain ankaruudesta ja olet valmis ampumaan kissan, jonka tapaat metsässä. Meillä se vasta on kova laki." "Vielä kovempi saisi olla, sillä te ette edes rehellisesti tapa pyydystämiänne otuksia, vaan huviksenne kidutatte niitä ensin pitkät ajat."
Hetkisen vaiti oltuansa hän taas oli tyyni kun ainakin, ja vastasi jyrkästi: "Se ei olisi Lilyn ystävä, joka sellaisia ajatuksia hänen päähänsä panee; eikä ole mitään syytä luulla että ne ovat Mr Chillinglyn mieleen tulleet." "Surettaisiko se teitä, jos niin olisi? Varmaankin te soisitte että hoidokkaanne joutuisi hyvään naimiseen ja Moleswichissä ei ole sopivaa kosijaa hänelle."
"Häämme tulevat ehkä vietettäväksi yhtaikaa joulujuhlan kanssa, likemmin tästä asiasta emme ole vielä kerjenneet päättää. "Samalla kertaa kuu Risto ja minä pyydämme saada sulkeutua Teidän ja Teidän armaanne suosioon, ilahuttaisi se meitä sanomattomasti että edelleen soisitte meille hyväntahtoisen muistonne. "Anna".
Vaikka Thérèse matelisi maassa minun jalkaini juuressa, en minä sittenkään koskaan antaisi häntä teidän pojallenne, sille ryövärille! Silloin pilkkaisi koko paikkakunta minua, ja te söisitte puhtaaksi minunkin, niinkuin olette syönyt muutkin!" Hänellä oli luultavasti hämärä aavistus siitä, mikä häntä uhkasi.
"Te olisitte vieläkin kohteliaampi," sanoi Kenelm, "jos soisitte anteeksi julkean kysymyksen ja sanotte minulle matkustatteko vedon lyönnin takia niinkun toinen Homerus läpi maan kuljeksivana laulun laulajana ja annatte tämän viisaan nelijalkaisen, matkatoverinne, kantaa lipasta suussansa siihen rahoja vastaanottaaksensa?"
"Tuskin olette te, armollinen herra, kerjinneet puhua ilmi, mitä te soisitte, niin jo ovat Tay-joen haltija-neidot teille yhtä suosiolliset kuin rannankin kaunokaiset. Kuulkaa se on harpun ääni". "Harppu!" virkkoi Rothsayn herttua kuullellen. "Niin onkin, ja mestarin tavalla sitä soitetaan. Tunnustelenpa tuota raukeavaa loppu-ääntä ikään kuin tutuksi.
Ei haittaa varovaisuus, puhetta kuunnelkaa miehen kokeneen ja harmaan; aatelkaa vain, jos laulun loisitte Te tänään, tokkopahan voisitte työhönne käyttää koko varaston, mi Teillä runouden kultaa on, huomenna typö-tyhjä oisitte, kun uutta *luovanne* taas soisitte; kimppuunne saisitte vain arvostelun. Siit' tokkohan on nostajaksi melun; sovussa samaa tietä rinnakkain astuisin kera arvostelijain.
Minä aion mennä asumaan Falkland'iin, sekä sen vuoksi kun se on rakkaan setäni, Albanyn herttuan oma, jonka kanssa te, kuninkaallinen majesteetti, soisitte minun olevani kaikessa ystävyydessä, että myös kun siinä on sen vaimon asunto, josta olen liian kauan aikaa ollut vieraantunut, vaan jonka kanssa lupaan täst'edes elää hellimmässä, keskinäisessä rakkaudessa'".
Tämä ynnä harppuni, miekkani, isäni mökki, vähän peltoa ja nuttua ympärillä, siinä koko omaisuuteni. Olen vaan köyhä laulaja, mutta rakastan teitä sydämmestäni. Jos minulle soisitte lempenne, kaikki elämäni hetket viettäisin teille kiitollisuutta osoittamalla. Tahdotteko olla runoilijan seuralainen?" Juuri kun nuori neito vihdoinkin aikoi vastata, eräs uusi henkilö ilmestyi äkkiä kynnykselle.
Päivän Sana
Muut Etsivät