United States or Cayman Islands ? Vote for the TOP Country of the Week !
KLAARA. Min' olisin turvattu ja viettäisin rauhallista elämää.
Sitten Helena ehdotteli, että menisimme Liisiä tervehtimään. Hän sanoi: "tavallisesti menen aina edeltä puolen-päivän hänen luoksensa, mutta tänään en ole vielä ollut. Minä paljonkin viettäisin aikaani hänen luonaan, mutta hän on halukkaammin yksinänsä". Me läksimme yhdessä sokean huoneeseen. Hän oli jo vaatteissaan ja istui vuoteensa laidalla laulaen hiljaa itseksensä.
Tämä ynnä harppuni, miekkani, isäni mökki, vähän peltoa ja nuttua ympärillä, siinä koko omaisuuteni. Olen vaan köyhä laulaja, mutta rakastan teitä sydämmestäni. Jos minulle soisitte lempenne, kaikki elämäni hetket viettäisin teille kiitollisuutta osoittamalla. Tahdotteko olla runoilijan seuralainen?" Juuri kun nuori neito vihdoinkin aikoi vastata, eräs uusi henkilö ilmestyi äkkiä kynnykselle.
Teidän itsenne ja teidän isänne minua kohtaan osoittama ystävällisyys antaa minulle rohkeutta toivoa että te suosiollisesti otatte tietoonne syyt minun luopumiseeni. Kaksi minun ystävääni, jotka katsovat olevansa jossakin kiitollisuuden velassa minulle, tahtovat välttämättömästi että minä viettäisin loput elämääni heidän kotinsa rauhallisuudessa ja turvassa.
"Nähkääs, minä en lainkaan tiedä kuinka minä viettäisin nämä neljäkolmatta tuntia." "Nukkukaa makeasti, hyvää yötä ja muistakaa mitä minä jo olen teille uskonut. Mutta olettehan niin kauniisti sanonut: pitääkö jokaisesta tunteesta tehdä tiliä, veljellisestäkin myötätuntoisuudesta? Tietäkääs, se oli niin kauniisti sanottu, että samassa päätin uskoa itseni teille." "Mutta mihinkä saakka?
Mieleeni oli joutunut tuuma, millä lailla yön viettäisin, ja minä aioin panna toimeen sen. Se oli, että makaisin vanhan kouluni muurin takana eräässä nurkassa, jossa tavallisesti oli joku heinäsuova.
Samalla he olivat kadonneet. Orpotyttö ja minä seisoimme tuijottaen toinen toisemme silmiin keskellä tietä, sitten pudistimme kättä ja sanoimme hyvästi; hän palasi, luullakseni, takaisin St. Luukkaan vaivaishuoneesen, mutta minä menin aloittamaan väsyttävää päivääni Murdstone ja Grinby'n luona. Ei kuitenkaan siinä aikomuksessa, että vielä viettäisin monta väsyttävää päivää siellä. Ei.
On sentään omituinen jylhä autiuden viehätys tuossa, että nyt on taas joulu, mutta ei ketään, jonka kanssa sen viettäisin, ei muuta kuin tuo suunnaton maailmankaupunki miljoonine asukkaineen, joista ei yksikään minua tunne enkä minä heistä ainoatakaan. Valmistaudun kuitenkin jonkinlaisella mielihyvällä harhailemaan yksin tänä iltana.