United States or Denmark ? Vote for the TOP Country of the Week !
Pitääkö tässä sotamiehen ruveta rauhaa huutamaan? No niin, kun ette meistä tahdo mitään kuulla, esittäkää sitten teikäläinen malja, joku oikein porvarillinen malja. JETTER. Siihen olemme valmiit! Turva ja rauha! SOEST. Järjestys ja vapaus! BUYCK. Hyvä! Siihen mekin olemme tyytyväiset. KAIKKI. Turva ja rauha! Järjestys ja vapaus! Hallitsijattaren palatsi. Margareeta Parmalatar, metsästyspuvussa.
SOEST. Tuossa tulee niitä Kreikanmaan seitsemiä viisaita. SAIPPUANKEITT
Meidän ruhtinastemme tulee olla vapaita ja iloisia, niin kuin mekin olemme, elää ja sallia muiden elää. Me emme kestä ylenkatsetta ja sorrantaa, niin hyväsävyisiä vättöjä kuin ollaankin. JETTER. Kuningas, luulen ma, olisi kyllä laupias herra, jos hänellä vaan olisi neuvonantajat parempia. SOEST. Ei, ei!
Niin pian kuin Hispanian varustusväestä irti suorisimme, saimme taas huokaista. SOEST. Elähän mitään! Ne taisivat sinua enimmin rasittaa? JETTER. Pilkka kävi omaan nilkkaan! SOEST. Ne, kuulen ma, ovat olleet tuiki ankaraa majaväkeä sinun loisinasi. JETTER. Suus' kiinni! SOEST. Ne olivat tämän ajaneet ulos kyökistä, kellarista, tuvasta sängystä. JETTER. Tyhmyri! BUYCK. Rauhaa, hyvät herrat!
JETTER. Silloinpa siinä toki on jotain. Tuotahan min' olen itse aina sanonut ja senpä tähden olen pohjustanut asiaa. Min' olen kauvan sitä pitkin päätäni pitänyt. BUYCK. Niiden jäljessä juokseekin kaikki kansa. SOEST. Sen minä uskon, kun saadaan jotakin hyvää kuulla ynnä jotakin uutta. JETTER. Ja entäpä sitten? Voihan antaa itse kunkin saarnata tavallaan. BUYCK. Kippis, hyvät herrat!
Onko meillä vielä enemmänkin etuoikeuksia? VANSEN. Monemmoisia, ja sangen hyviä, sangen otollisia. Niinpä muun muassa: Maanherra ei saa hengellistä säätyä eduttaa eikä enentää, ilman aateliston ja säätyjen myöntämättä! Huomatkaa se! Eikä myöskään maan hallitustapaa muuttaa. SOEST. Onko se niin? VANSEN. Minä saatan teille näyttää, että niin on kirjoitettu pari kolme sataa vuotta sitten.
Tarinassa unhotatte viinin ja Oranialaisen. JETTER. Hän ei jouda unhottumaan meiltä. Se on kerrassa oikea muuri; jo kun häntä ajattelee vaan, kohta tuntuu, että hänen takanaan voisi piillä, eikä pirukaan saisi sieltä ilmi. Eläköön Vilhelm Oranialainen, eläköön! KAIKKI. Eläköön, eläköön! SOEST. No, vanhus hyvä, esitä sinäkin nyt joku malja! RUYSUM. Vanhat sotilaat! Kaikki sotilaat! Eläköön sota!
Minä olen lukenut kaikki tyynni. SOEST. Niin sanokaa julki! JETTER. Antakaa kuulua! ER
SOEST. Kuninkaan tahto siinä tapahtui, tiedän mä. Hallitsijatar ei voi siinä ottaa, ei antaa. JETTER. Niinpä tästä puoleen emme saa, kuulen ma, laulaa niitä uusia virsiä; niissä tosiaan on hyvin somasti sovitettu loppusointu ja erinomaisen ylentävä nuotti. Niitä näet emme saa laulaa; vaan rumia lauluja niin paljon kuin tahdomme. Ja miksi?
Te ette kysy vanhaa pitämystä, ette historiaa, ette hallitsijan oikeuksia; ja tuon huolimattomuutenne tähden on hispanialaisten ollut mukava käestää ja kiertää teidät apajaansa. SOEST. Kukas tuota ajattelemaan? Kun kellä vaan on jokapäiväinen leipä! JETTER. Kirous! Miksikä ei astukaan kukaan ajoissa esiin ja sano tuota toiselle? VANSEN. Minä sanon sen teille nyt.