Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 13. toukokuuta 2025
Hän oli laskeutunut jäälle, jossa alkoi käydä kipakka tuuli, samalla kuin piiskasi jäiden sekaista lumiräntää alas taivaalta vasten kasvoja ja korvanlehtiä. Sivulta päin kävi tuuli ja jäähdytti ensin oikean olkapään ja koko kyljen, siitä tunki läpi vasempaan puoleen ja vähitellen koko ruumiiseen. Räntä kasteli kauluksen ja valoi siitä märkyyttä alas kaulalle ja poveen.
Me astuimme ylös puolivälille vuoren korkeutta ja laskeusimme istumaan leveälle hiekkakivelle. Eikö teidän ollut ikävä ilman meitä? alkoi Asja. Oliko teidän sitten ikävä minun poissa ollessani? kysyin minä. Asja katsahti minuun sivulta. Oli, vastasi hän. Onko suloista olla vuorilla? jatkoi hän heti; ovatko ne korkeita? korkeampia kuin pilvet? kertokaa minulle, mitä olette nähneet.
Pikadori lähestyy varovasti kaarrellen, pyrkien sivulta päin pistämään, sillä ei tunne hän outorotuisen härän tapoja, ja kuta pienempi härkä on, sitä nopeampi on hän liikkeissään ja sitä vaikeampi väistää. Pikadori pistää häntä.
Kristus kerran vei sieltä kaikki sielut, ja usein menetti hän sielun kun oli saamaisillaan juuri sen, usein viedään helvettiin määrätty sielu saatanan nenän edestä taivaaseen ja piru saa katsoa sivulta vihasena kun hänen oikeuksiaan poljetaan. Kunnialliset ja narrimaiset pirut. Piru on kauhea ja koppava voittajana mutta voitettuna säälittävä. Kansan suussa kulkee paljon pilajuttuja pirusta.
Louhi, Pohjolan emäntä, siitä tuon sanoiksi saatti: "Elä itke, Väinämöinen, uikuta, uvantolainen! Hyvä tääll' on ollaksesi, armas aikaellaksesi, syöä lohta luotaselta, sivulta sianlihoa." Silloin vanha Väinämöinen itse tuon sanoiksi virkki: "Kylkehen kyläinen syönti hyvissäki vierahissa; mies on maallansa parempi, kotonansa korkeampi.
Hän nosti vihkosen toisensa perästä ja luki ensi sivulta suurilla kirjaimilla piirretyn nimen: *Mitenkä Jumalan armahtava rakkaus on lohduttava ystävä niille, jotka kaatuvat isänmaansa edestä taistellessaan*. Sitte pani hän jälleen paperit arkkuun ja kannen kiinni sekä viskasi kaikki kauas ulos järvelle.
«Ah, meilläpä on ollut mitä mainioin sadepuuska!» lausui Henrik puistutellen ja sivulta päin vilaisten Jacobiin, joka siinä märissä vaatteissaan näytti sangen nolatulta ja aristelevalta. «Tämmöinen ilma on juuri omiaan minulle! Sateesta ja tuulesta muuttuu niin en tiedä oikein mimmoiseksi. Tiedätkö sinä, mon cher?»
Hyvillä mielin ja hymyillen siirtyi herra entiselle paikalleen rahille, otti puulusikan kupin sivulta ja rupesi pistelemään talkkunaa ja sanoi: »Tämäkin se on harvoin saadessa herkkua eikä maksa paljon.»
Hänen mielestänsä oli Mari liian ylevä hänen pojallensakin. Semmoinen valta on kauneudella. Ukko muuttui melkein ujoksi ja katsahti välin sivulta ja salaa Marin käyntiä, kun tämä liikkui elovainiolla jakailemassa talkooväelle annoksiansa. Mari oli aina arka kengistänsä ja piti ne siistinä, jos askareet joskus vaativatkin hänen tahraamaan muun pukunsa.
Vai niin, katsos sitä! sanoo hän yht'äkkiä. Ne vain kihlautuvat siellä kotona. Kuka on kihloissa? kysyn minä keskeyttämättä lukemistani. Hän ojentaa minulle sanomalehden, josta luen ensimmäiseltä sivulta suurilla kirjaimilla ilmoituksen: Kihloissa: ANNA HJELM TOIVO RAUTIO Oo, vai niin, kuulen minä ääneni sanovan. Sinä olit tuttu Hjelmin perheessä, kuka on tuo Toivo Rautio?
Päivän Sana
Muut Etsivät