United States or Lesotho ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Maisterilla on aina niin hyvämakuisia sikaria; taitavat olla oikeita mahorkkasikaria?" keskeytti Kaaperi taas lukemistani. Sitte hän käänsi sikarin pitkin päin ja nuolasi sitä, ikäänkuin paremmin makua tunteakseen. "Kyllähän niissä voimaa on, vaan on niillä hintaakin; kahdeksan markkaa maksavat laatikoittainkin ostaessa", sanoin minä.
Siksipä hän nyt havahtuikin ikäänkuin unesta, veti pari syvää henkäystä ja tarttui piirroksiin, tarkastaakseen niitä uudella innolla. Minä jatkoin lukemistani. "Toinen suuri elementti, joka meidän talossamme on huomioon otettava on tuli.
Mutta se lohduttaa, kun hän, joka on minun esimieheni, on vakaasti kehoittanut minua tutkimaan Pyhää Raamattua skolastillisten teologien sijasta, joitten kirjoituksiin opettajani viime aikoina yksistään oli ohjannut lukemistani. Huhtikuun 25 p. Minä olen tänä päivänä kummastuksekseni saanut generali-vikariukselta käskyn mennä lähettiläänä Romaan.
Kerran aamulla tuli Saveljitsh luokseni, tuoden kirjeen. Minä sieppasin sen vavisten käteeni. Päällekirjoitus oli isäni käsialaa. Tämä jo tiesi jotain merkillistä, sillä äiti se minulle tavallisesti kirjeitä kirjoitti; isä vaan liitti loppuun muutamia rivejä. Pitkään aikaan en avannut kirjettä; lukemistani lukien juhlallista päällekirjoitusta: "Pojalleni Pietari Andrejevitsh Grinev'ille Orenburgin kuvernementtiin, Belogorin linnaan". Koetin käsi-alasta arvata, millä tuulella isä oli ollut kirjettä kirjoittaessaan; viimeinkin päätin avata sen, ja jo ensi riveistä huomasin, että asia oli mennyt aivan päin mäntyyn. Kirje kuului näin: "Poikani Pietari! Kirjeesi, jossa pyydät vanhempiesi siunausta ja suostumusta avioliittoosi Maria Ivanovna Mironovin kanssa, saimme tämän kuun 15 p:nä. Minä en anna sinulle siunaustani enkä suostumustani, vieläpä aion tulla kimppuusi ja rangaista sinua kujeistasi kelpo lailla, kuin poika nulikkaa konsanaankin, huolimatta, ettäs olet upseeri, sillä sinä olet osoittanut olevasi mahdoton kantamaan miekkaa, jonka olet saanut isänmaan puolustusta varten etkä suinkaan tappeluja varten samallaisten tyhjäntoimittajain kanssa kuin itsekin olet. Viipymättä olen kirjoittava Andrei Karlovitshille ja pyytävä, että sinut muutettaisiin Belogorin linnasta jonnekin kauemmas, jossa hulluus haihtuisi päästäsi.
Me istuimme kaikki piirissä takkatulen ympärillä, niinkuin tapamme aina oli istua varsinkin iltamilla, jossa piirissä aina on sijaa niille ystävistämme, joita huvittaa viettää iltaansa meillä. Jenny siirsi pöydän jolla lamppu oli, likelle tuoliani, ja minä aloitin lukemistani.
Tämmöiset mieltä masentavat ajatukset pitivät minun hereilläni suurimman osan yötä, ja sydämeni pohjaa myöden liikutettuna luin ja lukemistani luin Testimonium academicumiani, joka aina oli taskussani, ja mikä lukeminen ei ensinkään ollut hankalata, sillä niinkuin ennen olen sanonut on ero yön ja päivän välillä täällä ylen vähäpätöinen.
Tyynesti katseli Kaaperi sitä ja äänettömyyden yhä kestäessä vetäsi pari paksua haikua. Hän näytti ihmeen syvämietteiseltä eikä puhunut mitään. Minulla ei myöskään ollut halua keskustelun jatkamiseen, jonka tähden aloin pitkittää lukemistani: " ei Juno norjine vartaloineen eikä Terpsikore runollisen rytmillisine liikkeineen "
Vai niin, katsos sitä! sanoo hän yht'äkkiä. Ne vain kihlautuvat siellä kotona. Kuka on kihloissa? kysyn minä keskeyttämättä lukemistani. Hän ojentaa minulle sanomalehden, josta luen ensimmäiseltä sivulta suurilla kirjaimilla ilmoituksen: Kihloissa: ANNA HJELM TOIVO RAUTIO Oo, vai niin, kuulen minä ääneni sanovan. Sinä olit tuttu Hjelmin perheessä, kuka on tuo Toivo Rautio?
Minä en olisi pitänyt sitä ensinkään ylpeytenä, vaikka olisittekin katsoneet meitä liian halvaksi itsellenne. Sillä me olemme niin kovin halpoja". "Oletteko tutkineet lakia paljon viime aikoina?" kysyin minä, puhe-ainetta vaihtaakseni. "No, Master Copperfield", lausui hän nöyrän siivolla muodolla, "minun lukemistani tuskin sopii sanoa tutkimiseksi.