Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 29. heinäkuuta 2025
"Näin minä", vastasi ravintolan isäntä, "hän kääntyi pohjois-tullilie". "No mikäs tohtori siellä päin asuu?" kysyi Sivelin pilkallisesti. "Onko siitä kauvan kuin hän meni?" "Lienee pari tuntia", arveli isäntä. "Jo siitä on enemmänkin", sanottiin siihen. Könnilä oli sillä välin tempaissut Hovilaisen takin tuolin-selältä ja koetellut sen taskuja, ja veti nyt sen povitaskusta lompakon.
"Luulin kaikki kääntyvän sinulle hyväksi, kun hän vaan palajaisi." "Minulla on ollut kaikki hyvästi koko ajan", sanoin ja sivelin hiljaa hänen päätään. "Luuletko Jumalan lähettävän meille enemmän huolta, kuin meille hyväksi on?
Siveliniä kainostutti: "No, no, älkäähän olko millännekään", rohkaisi Hovilainen. "Minä tuon teille nyt hyviä ." "Suokaa anteeksi että keskeytän," sanoi Sivelin, ahkeraan punoen vähäisiä viiksiänsä. "Tässä on ikävä hairaus tapahtunut. Kirje ei ollut neiti Lydialle". "Olipa", väitti Hovilainen; "siihen kirjeesen, mikä makeis-laatikossa tuli, oli kirjoitettu: rakastettava kunniallinen neiti."
Sehän meni niin hyvin eilen pääharjotuksissa, sanoin minä. Niin, kiitos, kuiskasi hän kuten ennen. Nyt kysytään vain rohkeutta, ja sivelin yhä hänen tukkaansa, havaittuani, että hän rauhottui käteni alla. Kiitos, kuiskasi hän ja kohotti silmänsä minua kohden, kun otin käteni hänen päästänsä.
Päätarkoituksena kuitenkin oli käydä Sivelinissä. Kun Hovilainen astui kauppapuotiin, oli Sivelin itse siellä. Hän pyysi kohteliaasti isäntää astumaan kamariin. "Painakaa puuta ja pankaa piippuun vaan sikarejahan te poltattekin, tässä olis Havannoja". "Kiitos, kiitos!
Lydia avasi paketin, ja näkyviin tuli sievä laatikko, joka sisälti mitä oivallisimpia sokerileivoksia. Lydiaa kummastutti tämä lahja, sillä eihän Sivelin ennen näyttänyt olevan niin ihastunut Lydiaan; mutta vielä enemmän hän kummasteli löydettyänsä kannesta kirjeen näin kuuluvan: "Rakastettava ja kunnioitettava neiti!
Makkonen taas toisti, että vieraat miehet valallansa vahvistavat viimeksimainitun oikeuden. Ja Sivelin ja Könnilä sanoivat olleensa varmat että vekselinkin nimikirjoitus oli oikea. "Ja semmoisen hirveän summan annoitte!" ihmetteli Timo. Pankkiherra kohautti olkapäitään. "Kun kerran nimet todistettiin oikeiksi, niin mikäs vaara siinä oli. Onhan teillä ja Könnilällä isot talletukset pankissa".
Virkku seisoi pilttuussaan ja sen tahmaskaiset karvat sekä kupeilla kuivettunut vaahto todistivat kovasta ajosta. "Isäntä on tainnut tulla yöllä, vaikk'emme sitä kuulleet", arveli Heikki, tervehtien Siveliniä. "Ei", vastasi Sivelin. "Isäntämme makaa kipeänä kaupungissa; mutta herra Kokka on tullut ja mennyt. Kohta saatte kuulla enemmän". Ja hän lähti menemään Hannulaan.
Kaikki näytti kerrassaan turmeltuneelta: valo, joka himmeni kukkulan takana, valkeain liljain hohde hämärässä ja uneliaisten lintuin piipatus pesissänsä. Olin murheellinen ja levoton; vaan minulla oli Stefanille sanottavaa, eikä siihen kenties enää olisi tilaisuutta. "Stefan", sanoin vihdoin ja sivelin hänen kiharoitansa, "älä siitä huoli ett'en ole sivistynyt nainen, vaan kuuntele nyt minua.
Päivän Sana
Muut Etsivät