Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 29. heinäkuuta 2025
Milloin leikitteli pilkallinen hymy hänen kalpeilla huulillansa, milloin hän taas rypisti kulmiansa ja puristi nyrkkiään. Mitkähän ajatukset ajelivat sairaan sekavissa aivoissa! "Kokka", sai hän nyt selvään sanotuksi. Hän viittasi kädellänsä Sivelinille ja hymyili ilkeästi. Sivelin lähestyi sänkyä. "Kokka", sanoi Hovilainen, "neidin luona, teidän neidin luona, he, he, he!"
Sivelin älläili salissa vähän aikaa, hänen täytyi tunnustaa, että käytöksensä näytti sangen kummalliselta. Sitten hupsahti hän ulos. Porstuassa seisoi Eva, joka kuultuansa jonkun tulleen oli noussut ylös, pukenut päällensä ja kiirehtinyt katsomaan. Häneltä Sivelin rupesi kysymään.
"Jaa, naura sinä", sanoi Taavi synkistyen. "Sivelin on niin korea ja säädyllinen mies", sanoi Anna naurusuin ja katseli Taavia viekkailla silmillä. "No mene sitten Sivelinille, koska niin näyt häntä rakastavan", virkahti Taavi kiukkuisesti. "Semmoiset ovat tytöt. Luota niihin". Anna vaan nauroi. "Nauraa pitää sinulle, Taavi, kun olet tuommoinen narri.
"Neiti Anna muutoin ei ole teidän palvelijanne, vaan teidän ottotyttärenne ja ansaitsee paremman kohtelun kuin mikä hänelle Hovilassa kuuluu osaksi tulevan". "Ja se on minun oma asiani, miten minä kohtelen talonväkeäni" vastasi Hovilainen vihaisesti. "Hyvästi!" "No eihän tästä tarvitse ruveta vihaa pitämään," lepytteli nyt Sivelin.
Hän ähkäili tavoitellen sanoja ajatustensa lausumiseksi, ja siinä sattui niin mukavia sanoja ja selityksiä, että kuulijat vähän päästä purskahtivat nauruun. "Missä herra missä herrapoika " hoki hän juuri kun Könnilä ja Sivelin astuivat sisään. "Hän tarkoittaa kai Kokkaa", arveli eräs. "Ja missä tämä on, kysyn minäkin?" virkkoi Könnilä.
Ympärillä olevat naurahtivat taas, Könnilä vaan oli totinen ja tuumaili. "Mitäs tuo taas merkitsee?" virkkoi joku joukossa. "Ties' sen " sanoi Sivelin, vaaleten. Hän muisti sisarensa puhuneen että Hovilan emäntä aikoi Lydian kanssa matkustaa jonnekin markkina-aikana. Hovilaisen häijy hymy saattoi hänet pelkäämään jotakin pahaa hanketta Annaa kohtaan.
Tämä oli lähtenyt pitemmälle matkalle, pääkaupunkiin ja sieltä Pietariin asti. Sivelin oli varsin valinnut tämän ajan matkallensa, sillä hän tahtoi vetää tämän matkan verukkeeksi siihen, ett'ei hän vielä uudellensa kosinut Annaa.
"Missä Anna on?" kysyi Sivelin. Lydia oli jo aikoja arvannut, ett'ei hänen isänsä ollut antanutkaan Annalle tuota pakettia kosio-kirjeineen, mikä erhetyksestä oli tullut Lydian käsiin olisihan siitä pitänyt jotakin jo kuulua. Nyt oli ensimmäinen ajatuksensa se, että Sivelin tuli vetämään heitä edesvastaukseen heidän käytöksestänsä siinä asiassa.
Sentähden emme ole tietävinämmekään koko asiasta mitään, emmekä huoli siitä tietääkään." "Mutta käärös on annettava hänelle, sanoohan Sivelin sen kumminkin eikä tiedä vaikka hän jo olisi vastausta tiedustellutkin", sanoi Lydia. "No kylläpä sinä koetat Annan hyvästä huolta pitää, vaikk'ei ole muuta kuin pitkä nenä palkkanasi", vastasi Miina. "Annetaanhan se käärös hänelle, ole huoleti".
Hän nosti nenäänsä ja oli kohta valmis suittamaan pilkalla Sivelinin syytökset. "En minä tiedä. Mitä te tahdotte?" kysyt Lydia vuorostansa, vetäen oven puoli-väliin kiinni eteensä. "Onko herra Kokka käynyt täällä?" kysyi taas Sivelin. "Markkina-pohmelossa taidatte olla, vai mitä merkinnee tuo teidän tunkeuminen meidän huoneisin", vastasi Lydia ja paiskasi oven kiinni.
Päivän Sana
Muut Etsivät