Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 11. heinäkuuta 2025
JUHANI. Mies, haasteletpa, saakeli vie, kuin taivaan enkeli, eikä paljon puutu, ettet saata minua itkemään. SIMEONI. Me kiitämme sinua, Aapo. JUHANI. Kiitoksia vaan. Tuonne paiskaan halkoni. TIMO. Sinne minäkin. Ja tämä riita loppui niin kuin jo alusta tahdoinkin. SIMEONI. Aapo pitää peilin edessämme, ja siitä häntä kiittäkäämme.
Veljet! toiset tavat ja toimet, jos toivomme onnea ja rauhaa. JUHANI. Haasteletpa oikein, sitä ei taida kieltää. SIMEONI. Jumala paratkoon! hillitön, villitty on elämämme ollut aina tähän päivään asti. TIMO. Onpa tässä elämässä elämää ja maailmassa maailmaa. Kyllä kelpaa, jos käskeekin. Ohhoo!
Timo sai Kekkurin ja Eero Vuohenkalman torpan, joita sekä heillä että heidän lapsillansa oli valta nauttia omana ja ilman yhtään veroa aina kuolinpäivään asti. Kaikki kävivät he avioliittoon paitsi Simeoni, joka ei huolinut puolisosta eikä maatilasta, vaan päätti olentumaan vanhaksi-sedäksi Juhani-Jukolan taloon.
Ehdittiin tuosta viimein kuuhun, joka, niinkuin sokea-eno kertoili, on suuri, ympyrjäinen ja loistava kallio-saari ilmassa, ja näinpä siellä ihmeitä ja kummia, ihmeitä ja kummia! Ah, eihän voi niitä kertoa syntinen kieli! TUOMAS. Tee se voimiesi mukaan. JUHANI. Voimiesi mukaan, veljeni, vaikk'ei niinkuin vaatisi aineen ankaruus. SIMEONI. Koettaa tahdon.
Mainitsin kirjat, mutta silloin en juuri tarkoittanut pipliaa, virsikirjaa, katkismusta ja aapista enkä myöskään »huutavan ääntä korvessa» se hirvittävä kirja niitä en juuri nyt tarkoittanut. Mutta miksi synnyin tänne? SIMEONI.
TUOMAS. En vissiin päätä kuinka on, mutta kaikki mitä Simeoni on nähnyt, on kenties kotoisin pohmeloisen aivosta vaan. JUHANI. Mitäs puhut, mies? Teetkö tyhjäksi taivaan tärkeää tointa? TIMO.
TIMO. Sentähden älä, veljeni, tee enään koskaan niin. Minä rukoilen sinua. Onkos tämä laitaa? Pinnata naamaansa kallista trahtööri-viinaa yöt ja päivät, yöt ja päivät, ja juoda vielä makuvaria kuin suuret herrat. No, noh, tämä älköön olko nuhde, vaan veljellinen varoitus. SIMEONI. Minä pahoin tein, ja pahoin teimme kaikki, käydessämme viinan keittoon ja naukkimiseen.
SIMEONI. Vaikka emme lukeakkaan osaa. JUHANI. Vaikka emme lukeakkaan osaa. SIMEONI. Mutta uskomme kuitenkin. JUHANI. Mutta uskomme kuitenkin ja luotamme lujasti siihen. SIMEONI. Mene nyt. JUHANI. Mene nyt! SIMEONI. Kohta kukko kiekuu. JUHANI. Kohta kukko kiekuu! SIMEONI. Ja Herran valkeutta huutaa. JUHANI. Ja Herran Zebaothin valkeutta huutaa! SIMEONI. Mutta hän ei ole huomaavinansa.
Tämä päivä ei koita, ennen menen hirteen, tai marssin aina maailman-loppuun, Heinolan pataljoonaan kivääriä keikuttelemaan. »Mitä minä huolin, veitikka nuori?» Nyt, veljet, koska olemme syöneet, niin laulamme, heläytämme että nummi tärisee. SIMEONI. Siunataan itsemme ja nukutaan. JUHANI. Ensin lauletaan: »Mitä minä huolin». Karastappas kurkkuas, Timo. TIMO. Minä olen valmis.
JUHANI. Entäs Eero-poika? Olemmehan ystävät taas? EERO. Ystävät ja veljekset. JUHANI. Kaikki hyvin. Mutta kruuvaappas kurkkuas. EERO. Se on jo täydessä tämmingissä. JUHANI. Hyvä! Ja kuullelkoot nyt toiset kuinka hongisto remuaa. Nyt pojat! JUHANI. Juuri niin! Kas tässähän on meidän hyvä olla. SIMEONI. Vähemmin ääntä, vähemmin ääntä! Niinhän mekastatte kuin lekionat peikkoja.
Päivän Sana
Muut Etsivät