Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 12. kesäkuuta 2025
Taas maa on rakkauden, rauhan maja.» Ja katso, hän tuossa on itsekin kuin ilmestys, uni suloisin, käsi palmunlehvää kantelee, mut toinen sieluja siunailee, ja mikäli eestyy hän matkallaan, maan kansat kaikki siunataan, sota sortuu pois, viha viihtyy pois kuin ihminen taas kuva Jumalan ois. Kuin saapuikin, hän poistui niin.
Kun ne täyttävät hänen sydämmensä, rakastetaan ja siunataan häntä, vaikka hän kaatuukin menetetyssä taistelussa. Jollei niitä hänellä ole, alentuu hän pelkäksi teurastajaksi. Totta kyllä, jos hän on saanut käskyn lähteä taisteluun. Mutta silloinkaan hän ei saa tietää muusta kuin voitosta tahi kuolemasta.
Siitä hyvästä oli hänen kumminkin pitänyt luvata siunata mummon hauta, jos mummo vielä elossa olisi silloin, kun hän pastoriksi pääsisi. "Ja ihanko todella lupasit siunata elävän ihmisen hautaan?" kysäsi joku. "Kuolleiden hautojahan sitä muualla siunataan." "Ole vaiti Ander", pisti Vikke Nenonen väliin.
Pidetään sitten kippi tiistai. Noh skool. Skool. Niitä lapsiakin on niin saakelisti siunattu meille, että kiittää Jumalaa, kun yhdestä tyttärestään pääsee. Vielä pojista on talliin apua mutta Herra auta, kun on talossa 7 likkaa. Ennenkuin noille kaikille on saanut miehen on hulluheikki helkkarissa. Pitäisi flikkalapset. Miksi siunataan liika paljon naisväkeä mailmaan?
Neljännes vuosituhatt' On siitä vierryt, vaan Kahleita Louhen vallan Tääll' aina taotaan; Ja yhä kauemmaksi Se poistuu valju yö, Ja yhä kirkkaammaksi Se valkeneepi päivän työ. Mut aina säkeneitä Kun säihkyy ilmoihin, Ja aina uus kun rengas Niotaan kahleihin, Pehr Brahen »kreivin aikaa» Myös silloin muistellaan, Ja vuosisatain takaa Maan isää vielä siunataan.
Tohtori oli istahtanut vaunun sohvan päädylle ja loi terävillä silmillään tarkastavan katseen vastapäätä istuvan rouvan raikkaalle, heleälle ja nuorekkaalle muodolle. Katsokaas! professorin rouva sanoi, joka samassa kääntyi katsomaan ikkunasta, Tuollainen sankka lumisade. Maa pukeutuu juhlapukuun, ja kautta koko maan siunataan erinomaista rekikeliä.
"Jos menet tuntoosi, täytyy sinun myöntää, että kissan päivät ovat monin verroin surkeammat kuin kurjimmankaan ihmisen. Ellet sääli minua, joka olen urospuoli ja jolla sentään on helpompi, ajattele meidän naisiamme. Teidän vaimonne lukevat itsensä onnettomiksi, jos heille syntyy yksi lapsi joka toinen vuosi, saatikka jos siunataan kaksoset.
Tämä päivä ei koita, ennen menen hirteen, tai marssin aina maailman-loppuun, Heinolan pataljoonaan kivääriä keikuttelemaan. »Mitä minä huolin, veitikka nuori?» Nyt, veljet, koska olemme syöneet, niin laulamme, heläytämme että nummi tärisee. SIMEONI. Siunataan itsemme ja nukutaan. JUHANI. Ensin lauletaan: »Mitä minä huolin». Karastappas kurkkuas, Timo. TIMO. Minä olen valmis.
Se virsi oli vasta hiljakkoin tullut tutuksi niillä seuduin, ja hän tiesi äitinsä siitä paljon pitävän; mutta hän ei koskaan ennen ollut paljon sitä ajatellut. "Ken Luojaansa vain luottaa, Sen toimet siunataan; Häll' avun Herra tuottaa Ja onnen päällä maan. Ei auta itku meitä. Ei huolten voihkaus; Sill' yksin taivon teitä Vain saapuu siunaus".
Päivän Sana
Muut Etsivät