Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 14. kesäkuuta 2025
Se mies kauvan kyllä taitaa olla sua kohtaan uskollinen, aina kuinka jalosta aineesta hän on, hän taitaa tehdä uhrauksia oikeuden ja totuuden tähden, taitaa vastoin tahtoansakin langettaa oikean tuomion; mutta kas kun kerran nipistää, kun koko hänen maallinen onnens' ja olentons', joka on hänen ainoa rikkautensa, pannaan kysymykseen, sillon luikertaa hän liukkaana ankerjana pois sekä sinusta, että oikeuden ja totuuden asiasta.
Toki näin vihdoin tuttavat pellot, muiston pyhät vainiot, mutta näinpä sillon ikävyyden pellot ja niitut, ja pian en mitäkään nähnyt, vaan kurjan silmäni sumeaksi näin.
Me moitimme heitä tästä, haastelemme entisestä elämästä maan päällä ja nykyisestä täällä, lähellä monen suuren miehen varjoo. Herra kapteeni ja minä olemme puheen kannattajat, te kaksi siinä sanotte sanan ainoastaan sillon tällön, koska sopii, koska katsahdan puoleenne, mutta kavahtakaamme puhumasta itsemme säkkiin ja sillä kurilla hävittämästä koko ilveemme.
ANIAN. Hahaa! jos toisin sanon, niin valehtelen. MARGARETA. Ole ennen tavallinen valehtelija kuin vihelijäinen, pelokas valtakunnan petturi. Oi korkeuden Jumala! En minä häntä myynyt! MARGARETA. Myynyt! Myynyt! Ken on hänen sitten myynyt? ANIAN. Itse herra sodanpäämies. MARGARETA. Ja sinä, mitä teit sinä sillon? ANIAN. Astuin ulos joukon seassa kuni käskettiin.
VARRO. Sitähän en tehnytkän, vaan tartuinpa moneisti miekkaani hänen tähtensä, vaihka läksinki sillon tällön haavoitettuna taistelotanterelta. Jaa, se oli elämä, joka kelpasi, kelpasi hiiteen, saatuani kyllikseni. Eikö ole miehen tukka tuntenut elon myrskyjä? Jaa-ah, ecce caput, dominus Angelo! ANGELO. Ecce caput apostolicum. VARRO. Ha ha ha! Oikein sanottu, hyvin oikein.
Sillon ihanasta unestansa herää Kerikansa, ijankaikkisesti nuori, Rientää ilotyöhöns Lintukodon saaress'. Uljaat pojat pellot kyntää, niityt niittää, Naiset kangast' helskyttävi korkeess' lakass'. KAUKAMETS
CLAUDIO. Ystäväni, muista: tämä ei pääty koskaan hyvin; ilkivallan kylvöä seuraa katumuksen niitto. Mutta ole sillon moittimatta sallimuksen kättä. Sun tahdon sydämmeni omaksi, vaihka vartoisi mua tuhansittain ijankaikkisuuksia, valmiina mun sieluani kerran loppumatta paistamaan.
Iloitsit kunnaalla immet ja poijat Ehtoosen myöhään asti; Aamua, sillon kosk niitulle tultiin, Muistin kuin entisyyttä. Kotihin nyt käyskeltiin Tuleniskus Kalevan, Kuin houraileva seurasin mä heitä Ihanal heinäkuun illal.
Toki jätti hän meidät, jotka vielä kovempi onni orjuuteen heitti; mutta eipä meistäkään sillon Kalma kaukana ollut. Muistatko, mies, kuinka piennä poikana sinä sillon kuumassa melakassa itses käytit? KULLERVO. Se jo muistostani on kadonnut.
Mutta tietkäät, koska hourauksen purpurakimmellys hänen ympäriltänsä on haihtunut pois, sillon seisoo hän hirmuisessa yössä, sillon heräyy omantunnon myrsky. Sillon surua ja pimeyttä on hänestä leviivä kaikille, joilla on ollut osaa hänen onnestansa. Niin on tapahtuva ellei tehdä kiireesti toisin ja lievitetä takasin puoleksi sidottua solmua. Te ymmärrätte mitä tarkoitan.
Päivän Sana
Muut Etsivät