Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 5. toukokuuta 2025
Jää kimalteli jalkojeni juuressa olevan järven pinnalla, tummana puitteena kohosivat korkeat, metsäiset rannat ylt'ympäri. Siellä täällä, järven toisella puolen näkyi missä asuinrakennus, missä riihi, missä tuulimylly. Puijon mahtava vuori nosti kaukana oikeaan synkän siintävää selkäänsä.
Pitääkö minun nyt kuolla? huusi itse suuren Elämän Tahto syvältä minun olemukseni uumenista. Enkö minä siis enää koskaan näkisi kuuta, en aurinkoa, en välkkyvää vettä enkä siintävää taivaankantta? Et, kuului joku toinen tahto vielä syvempää sen alta kumahtelevan. Nyt hajoat sinä alku-aineisiisi. Ei! Minä en tahdo hajota! Jos tämä on loppu, niin miksi alkukaan?
Englanti näkyvissä. Näihin mietteisiin vaipuneena en huomannut, että meri ympärillämme oli niin täynnä laivoja, suurempia ja pienempiä, ett'en milloinkaan missään ole moista nähnyt. Purjelaivat kyntivät valkoisten joutsenten näköisinä siintävää meren pintaa.
On syynä näihin kaksi immen silmää Niin ihanaista, tumman siintävää, On syynä näihin kaksi immen huulta, Niin ruusunpurppuraista, viehkeää. On syynä vihdoin posken kainot ruusut, Niin hienot, raittihit, niin tervehet; On syynä uhkuava immen rinta, Kun mulle hehku ei sen tuntehet! EL
Koivut, jotka suorina ja tuuheina kasvoivat rannoilla, kuvastuivat sen välkkyvässä vedessä; olipa aivan kuin samasta juuresta aina kaksi koivua olisi lähtenyt, toinen ylös, taivaan siintävää korkeutta kohden, ja toinen alas, järven syvyyteen pyrkien, missä toinen taivas kilvoitteli loistavassa kauneudessa korkeuden taivaan kanssa.
Kun merimiesi nousee laivahansa Ja lähtee kohden merta siintävää, Häll' ankkuri on vahva mukanansa, Vaikk' ilma tyyni on ja kaunis sää. Hän tietää myrskyn raivon, mylviväisen Kaunista ilmaa joskus seuraavan; Hän tietää monen aallon vaahtopäisen Ja salakarin matkall' uhkaavan.
Se purjehti samaa laitatuulta kuin Scylla, ja sen rajapiirteet alkoivat yhä selvemmin näkyä siintävää taivaanrantaa vastaan. Tuskin oli Draken silmä keksinyt purjeen, kun hän viittasi Feliksiä syrjään. Scyllan suunta pantiin heti kauppalaivaa kohti ja Portugalin lippu nostettiin tankoon. Minkävuoksi te tuon lipun nostatte? kysyi Skytte tullen Draken luo. Minkäpä sitten valitsisimme?
Katsoin ylös siintävää taivasta kohti, valitin sinne vääryyttä, jota minulle tehtiin. Löytyikö siellä Jumalaa, kuuliko hän, näkikö hän, mitä täällä alhaalla tapahtui, näkikö syvälle sydämmien pohjukkaan asti? Jos näki, miksi pysyi kylmänä, välinpitämättömänä? Antti !
On syynä näihin kaksi immen silmää, niin ihanaista, tumman siintävää, on syynä näihin kaksi immen huulta, niin ruusunpurppuraista, viehkeää. On syynä vihdoin posken kainot ruusut, niin hienot, kuultavat ja lämpöiset, on syynä uhkuava immen rinta, kun mulle hehku ei sen tuntehet! Kasvoi laakson ensi nurmikolla valkovuokko, suven ensimmäinen.
Mut rotkoonsa sen kuulee Myös haukka harmajapää: Kateus sen rinnan täyttää, Himo silmästä välkähtää. Ja se poikaset pesään heittää Ja häijysti parahtain Ylös ilman äärihin kiitää. Siell' leivo se laulaa vain; Ja se siuhuvin siivin nousee Ylös ilmaa siintävää, Kuin vuolas kevätkoski Sen sävelet helkähtää.
Päivän Sana
Muut Etsivät