Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 24. kesäkuuta 2025
Kun Aina oli kappaleen aikaa ollut tuossa haaveksivaisessa tilassaan, rupesi hän laulamaan tuota omatekemäänsä laulua, joka kuului: Voi sydän miksi rintahan Sä siihen luotiin tuntemaan? Miks'et sä luotu kiveksi, Niin ihan tunnottomaksi? No siihenpä ei pystynyt Ois nuolet vihan myrkytyt; Sä oisitkin vaan tunnotoin, Et koskaan olis' rauhatoin.
Hänkin teki samoin kuin De la Marck'in miehet, hyppäsi Kaarle Eberson'in, heidän päällikkönsä pojan kimppuun, jonka hän helposti sai valtaansa, uhkasi väkipuukollansa nuorukaisen kurkkua ja huusi: »Semmoinenko on teidän leikkinne? No siihenpä tahdon sitten minäkin ottaa osaa!» »Seis, seis!» huusi De la Marck »eihän tämä ole muuta kuin leikkiä ei muuta kuin leikkiä!
Vaikka synnynnästään hassahtava, oli hän muuten hiljainen ja sävyisä ja antoi mielellään muille rauhan, kun vain muut olisivat hänelle sen antaneet. Mutta siihenpä eivät pojanpurlakat ensinkään suostuneet, pyörivät vain ukkoparan ympärillä, kun tämän turkkireuhkasta lienevät sipaleenkaan äkänneet.
Hän haki pian ajatustensa joukosta oman lohduttajansa, johon hänen tämmöisissä tapauksissa oli aina tapana tarttua, ja löysikin, mutta siihenpä ei nyt voinutkaan tarttua, sillä sen kanssa hänellä oli Turusta asti epäselvyyksiä eli ikäänkuin huono väli, jota ei nyt joutanut selvittämään, niin että hän kääntyi apein mielin siitäkin.
Hädästä mitään tietämättä, eli tuo köyhä joukko tyytyväisenä pienessä mökissään ja mikä oli heidät tuohon tilaan ja noihin keksinnöihinsä saattanut? siihenpä vastaan heti. He olivat köyhyydessäänkin semmoisia ihmisiä, jotka rakastivat kirjallisuutta. He lukivat kaikkea kirjallisuutta, mitä käsiinsä saivat, ei ainoastaan huvikseen, vaan elämänsä opiksi.
Saadaan nähdä, sanoin minä, minä panen asian riitaan; mutta siihenpä hän sanoi: Vai niin vainen? Sitten saat paikalla mennä tiehesi. Ken uhkaa käräjiin vetää, se on sanonut itsensä palveluksesta pois.
Herra Bonacieux, virkkoi komisarjus tirkistellen syytettyä, ikäänkuin hänen pienet silmänsä olisivat voineet lukea sydämmen syvimpään pohjaan saakka, herra Bonacieux, teillä on vaimo? On, herra, vastasi kauppias vapisten, ja tuntien että siihenpä asia rupesikin takertumaan; se tahtoo sanoa, minulla on ollut. Kuinka? teillä on ollut! minne te hänet olette hukanneet, koska teillä ei enää häntä ole?
Ja jos taasen kysyisitte, miksi emme selkämme vissimmän vapauden tähden kuopanneet lihoja maan syvyyteen, joka oliskin oikean tomppelin kysymys mutta jos niin kysyisitte, niin siihenpä vastaisimme näin: Me emme tahtoneet tehdä niin suurta syntiä, menettäen isäinmaaltamme ja esivallaltamme niin voimallista, mehukasta särvintä kuin härjänlihaa, varsinkin muistellessa kuinka moni poika on tänäkin vuonna saanut purra männyn kylkeä kuin pukki.
Siinä autuaasti mä lepäsin ja katsahdin akkunasta läntehen kauvas, ja näin siellä auringon sammuvan loimon, joka, pyhästi hymyten, vaipui hohtavien vuorten taakse. Tämänkaltainen lapsuuteni ihanin päivä. Ah! siihenpä tahdon verrata päivän tämän. SAKEUS. Oi mun lapseni, oi kallis sielu! Mikä sydän tykkyy sun povessasi!
Siihenpä kuningas: "Oi laula ja soita vain! Sä lääkitsit mieleni sairaan, Mun poikani, rakkahain!" Ja silmät loistivat poikasen: "Suo Luojalle ylistys! Mun soitton' ja laulun' sinullen Ol' vaan ajan viehätys. Sun lääkitsi taivaan Herra, Hält' on elo, terveys!" KIRKKAALLA J
Päivän Sana
Muut Etsivät