Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 11. lokakuuta 2025
Pankrasius. Eli Latinaksi? Sganarelle. En. Pankrasius. Taikka Kreikaksi? Sganarelle. En. Pankrasius. Eli Heprean kielellä? Sganarelle. En. Pankrasius. Tahi Syrian kielellä? Sganarelle. En. Pankrasius. Taikka Turkkilaisella? Sganarelle. En. Pankrasius. Entäs Arapian kielellä? Sganarelle. En, en, Suomeksi, Suomeksi, Suomeksi. Pankrasius. Vai Suomeksi. Sganarelle. Aivan niin. Pankrasius.
Lyhykäisesti sanoen, naimisessa tulemme me elämään niinkuin ne, jotka tuntevat maa-ilmansa. Eikä luuleminen saa koskaan tulla sekoittamaan meidän elämätämme; ja siinä on kyllin, että lupaan olla teille uskollinen, niinkuin tiedän, että tekin tulette minulle olemaan uskollinen. Mutta mikä teidän on? Kasvonne muuttuvat kokonansa. Sganarelle. Ei se ole mitään; yskä vaan nousi päähäni. Dorimena.
Eikö se ole hirveä asia, asia, joka taivaasta huutaa kostoa, kuin hän väittää että hatulla on luonto? Sganarelle. Kuinka? Pankrasius. Aloin jo peljätä etten voisikaan toimittaa asiaani. Herra tohtori, älkää siitä huoliko mitään. Minulla Pankrasius. Vereni on semmoisessa liikkeessä, ett'en tahdo jaksaa pystyssä pysyä. Sganarelle. Jättäkää muoto ja hattu lemmolle.
No, mutta sanokaa nyt, kuka on se tyttö, jonka aiotte puolisoksenne ottaa? Sganarelle. Dorimena. Jeronymus. Tuoko nuori sukkela Dorimena, joka aina on niin sievästi puetettu? Sganarelle. Se. Jeronymus. Herra Alkantor'in tytär? Sganarelle. Juuri se. Jeronymus. Ja sisar eräälle Alsidakselle, joka on ymmärtävinänsä miekan käyttämistä? Sganarelle. Aivan niin. Jeronymus. No nyt on lempo! Sganarelle.
Minä puolestani pysyn siinä, mitä jo ennen olen teille sanonut, ja nyt, nöyrin palvelijanne! Hän on oikeassa. Tässä epävakaisuudessani, johon naima-tuumani suhteen olen joutunut, pitää minun kysyä neuvoa näiltä oppineilta miehiltä. Kuudes kohtaus. Pankrasius, Sganarelle. Menkää tiehenne, mokoma hävytöin, tieteissä te olette yhtä äkkinäinen kuin vastasyntynyt lapsi. Sganarelle.
Näin muodoin olette te, herra Sganarelle, oman tunnustuksenne jälkeen, noin kahden- eli kolmen-kuudetta vuoden vanha mies. Sganarelle. Kuka? Minäkö? Se ei ole mahdollista. Jeronymus. Miksikä ei? Ja paitsi sitä, sen sanon teille vapaasti, koska itse vaaditte minulta lupausta puhuani teille kaikki suoraan, että naiminen ei sovi teidän miehellenne.
Ja minä todistan teille eittävillä ja väittävillä todistuksilla, ja todistuksilla *in barbara*, että te ette koskaan ole ollut, ettekä tule olemaan muu kuin *pecus*, luonto-kappale, ja että minä aina olen ollut ja aina tulen olemaan *in utroque jure* tohtori Pankrasius. Sganarelle. Juuttaan purpattaja! Sganarelle. Entäs vielä? Pankrasius. Täydellinen mies, asiaan-kelpaava mies. Seitsemäs kohtaus.
Se näyttää minusta, että te olette tässä, ja että minä puhun kanssanne; mutta ei siltä mitään vakuutta ole, että itse asiassa niin on. Sganarelle. No, nytpähän kummissa ollaan! Te laskette leikkiä! Kas tässä seison minä, ja te seisotte siinä; kuinka tähän nyt sopii sanoa, että se näyttää minusta? Jätetään pois tämmöiset hienoudet, ja puhutaan asiastani.
Meidän oppi neuvoo, ett'ei mitään pidä aivan päättäväisesti sanoa, vaan että pitää kaikesta puhua epä-vakaisuudella, alinomaa oman järkensä päätös polkea. Ja näin muodoin ei teidän pidä sanoa: olen tullut, vaan: minusta näyttää, että olen tullut. Sganarelle. Minustako näyttää? Marphurius. Niin. Sganarelle. Voipas toki! Tottahan se näyttääkin minusta että olen tullut, koska se niin on. Marphurius.
Ja meidän aikoina ovat rehelliset ystävät harvassa. Jeronymus. Oikein sekin on. Sganarelle. Luvatkaa siis, herra Jeronymus, että puhutte minulle ajatuksenne aivan suoraan. Jeronymus. Sen lupaan mielelläni. Sganarelle. Vannokaa se! Jeronymus. Sen lupaan: lempo vieköön! Sanokaa vaan asianne. Sganarelle. Asia on se: tahtoisin teiltä kysyä, tokko se käy laatuun, että ottaisin puolison? Jeronymus.
Päivän Sana
Muut Etsivät