Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 22. heinäkuuta 2025
Hän luki niin hartaasti virsikirjaansa, ettei hän huomannut Sesilian tuloa ennenkuin hänen tyttärensä tytär, pieni tyttö, joka eukon kanssa kahden asui tuvassa, huusi: "mummo, eikö mummo fröökkynää näe?" Eukko katsoi ylös, ja kun hän huomasi Sesilian, näyttivät hänen rypistyneet kasvonsa vilahdukselta ihanille ja hän sanoi: "Jumala siunatkoon sinua, neiti, joka annat joulu-ilon vanhalle!
Illalla, kun molemmat sisaret jo olivat vetäytyneet pieneen huoneesensa, ja Sesilian juuri ojentaessaan kättänsä sydämelliseksi hyvän yön toivotukseksi Margareetalle, piti laskeman päänsä pään-alaiselle, huudahti hän kimakasti ja heittäyi vavisten Margareetan syliin. Iso hämmähäkki asteli hänen valkeata pään-alastansa pitkin. Margareetta, joka oli seurannut hänen katseensa suuntaa, huomasi heti tuon kutsumattoman vieraan, ja huolimatta omasta vastenmielisyydestänsä hämmähäkkiä kohtaan, tarttui hän äkkiä siihen, juoksi heittämään sen ulos, ja tuli iloisena ja ystävällisenä takaisin Sesilian luo. "Sesilia," sanoi hän puoleksi nuhdellen, "vieläkin niin lapsekas! Etkö nähnyt kuinka helposti sitä surua kävi lieventää.
Eri haaroilta riensivät Katariina rouva ja Margareetta Sesilian huudosta huoneesen. Kauvan koetettiin kaikkia keinoja turhaan. Vihdoinkin onnistui saada pyörtyneen tunnoillensa; hän avasi silmänsä ja rupesi puhumaan, mutta epäselvään ja houraillen. "Semmoisenko vastauksen rukoukseeni sain? Kohtaloni, harmaa, välttämätön kohtaloni vaan!
"Entäs Kaarle Lejonankar'ille? Eikös hän ollut tuo ainoa joka on puhunut Sesilian sydämelle?" Sesilia punastui ja oli ison aikaa vaiti. Juhon sydän sykki melkein kuultavasti, mutta hänkin oli vaiti. Vihdoin sanoi Sesilia: "niin, Juho, hän se oli, sinulta en tahdo mitään salata." "Ja nyt rakastaa Sesilia häntä ja on hänen morsimmensa?" sanoi Juho, tukehduttaen tunteensa ilmestymisen.
Kaarle seurasi häntä sinne ja puhui Margareetalle niin, että Sesiliasta oli kuin hämmähäkki taasen olisi koskenut hänen sydämeensä, innokkaasti kutoen verkkoansa sen ympärille. Vihdoin tarttui hän Sesilian käteen ja sanoi kylmästi: "tämän luona ei sinulla ole enempää tekemistä."
Taasen oli aamu, pimeettömän yön perästä niinkuin kesäyö on, Sesilian aivotun hääpäivän aamu. Hiljaa avattiin ovi sairaan huoneesen, ja sisälle astui kartanossa harvinainen vieras, vanha Vappu.
"No, mikä nyt on hätänä?" kysyi Kaarle laskien käsivartensa Sesilian vyötäisille pidättääksensä häntä. "Hämmähäkki, hämmähäkki, älä, Jumalan tähden, päästä sitä minun huoneeseni, minun ei sitten enään ole täällä hyvä olla."
Jo kaukaa tunsivat he äitinsä askeleet ja rientäen häntä vaataan, kiersivät he käsivartensa hänen kaulaansa niinpian kuin hän oli huoneesen ehtinyt. Nyt murtui Katariina rouvankin ylpeä rohkeus, ja valuvin kyynelin antoi hän äkkiä tyttärillensä kauhistuttavan tiedon murhapoltosta. Kalpeamainen puna levisi Sesilian vaaleille kasvoille.
Kaarle oli aina näiden seurojen henki, ja kaikki ylistivät Sesilian onnea, monet kadehtivat häntä, ja häntä itseä kalvoi salainen levottomuus, jota hän ei taitanut eikä tahtonut koettaakaan selittää, vaan usein itseänsä moittien luki oman tyytymättömyytensä syyksi.
Täällä on kaluja, jotka selvästi kiireessä ovat jääneet esille, kyllä kumminkin toinen tänne pian mahtaa tulla. Mutta, ahaa, kas tuopas pitkäsäärinen juutas, joka tuolla katossa kiipee. Tämähän on Sesilian huone, ja hänpä kuuluu kovasti hämmähäkkiä pelkäävän! No, palvelus pikku-kälylleni, tässä odottaessani, ei ole liiaksi."
Päivän Sana
Muut Etsivät