Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 6. heinäkuuta 2025
"Onko Antti kihloissa?" huudahti Selma, lyöden kätensä yhteen, "hän, joka ei milloinkaan lohduttuisi, ei milloinkaan unohtaisi minua, ja joka kuolisi keuhkotautiin ja suuttumukseen minun vaihtelevaisuudestani."
"Asun pari-penikulmaa kaupunnista, kauniissa paikassa," sanoi herasyöningi, "jollei teillä ole aivan kiirettä kotiinne, niin seuratkaat meitä pariksi päiväksi. Vaununi odottaa valkamassa." Albertin sydän lennähti seitsemänteen taivaasen, mutta Selma katseli isäänsä, sanoen: "Pelkäämme ettemme ole varustetut pää-kaupunkilaisia vastaan ottamaan." "Se ei mitään vaaranna!" vastasi vanha mamselli.
"Emmekö olleet kilttiä", huudahti Emma, joka tulla keikutteli huoneesen samassa kuin Selma ojensi Arvo Vainiolle kätensä, "me tahdoimme vähän puhua sinun kanssasi ennen muiden tuloa. No, Selma, ulos ottamaan Eeliä, Väinöä ja herra Leinoa vastaan." Selma oli varsin pyörällä. Veri hehkui niin lämpeästi poskella, kun hän riensi saliin tervehtimään Eeliä ja hänen seurassansa tulleita ylioppilaita.
Ei kukaan virkkanut hänelle mitään. Rouva Vilén, joka istui häntä lähinnä, käänsi koko huomionsa toiseen, mustaveriseen, terhakan näköiseen naiseen, jota Selma ei tuntenut lainkaan. Kovin alkoi rintaa ahdistaa. Tässä seurassa hän ei milloinkaan kotiutuisi. Tämäkö oli iloa, tämä jäykkä, säädyllinen istuminen yhdessä kohden? Tuo keskustelu pikkuasioista, joutavanpäiväisistä, siinäkö heidän huvinsa?
Mutta emäntä hymyili leppeästi. Meillä on tapana näin lukukauden alussa aina jonakuna iltana nähdä kaikki tuttavat luonamme. Jotakin hän vielä sanoi, johon Selma vastasi »kyllä», ja siihen heidän puheensa taukosi.
SELMA. Kiitos, kiitos tuhannesti! ALBERT.
Jos sinä vaan koetukseen tahdoit minua panna; niin sinä rakastit minua, mutta jos sinä rakastit, on mahdotonta, että olisit sallinut SELMA. Rahikka, Pekka! Nyt sinut tunnen! Sinä olet parempi, paljon parempi kaikkia noita muita. Ethän usko minua saastaiseksi! RAHIKKA. Vaikka nyt itse sanoisit, sitä en usko. Niin minä olen puhdas. Kun sinä sen uskot, täytyy minun olla.
Mikä sinua vaivaa kun et ollenkaan tanssi? Miks'en tanssi. Vaan minä tahdon huoltaa myöskin sieluani. Lähde pian pyytämään Selma. Ollaan sitten vis
Ja kuitenkin sain häneltä korvilleni tänäaamuna. SELMA. Miksi? TAAVETTI. Miksi kysyi hän minulta kuin pakana? Nähkääs, äkisti katsoi hän puoleeni kuin tarhapöllö ja kysyi, »uskotko löytyvän helvettiä, Taave-poika?» SELMA. Mitä vastasit sinä?
Minä inhoan niitä... Kernaammin sitten hirteen. Kas! Mitkä kasvot! Tuollainen impi täällä! Muistuttaa ... ketä ? SELMA. Miksi katsoi hän minuun niin kummallisesti? Varmaankin tunsi, Noin tukevaksi mieheksi hän on kasvanut. Ei! Ei hän tuntenut. Kyllä hän olisi tervehtinyt. Hän oli hyvä poika... Mikä lie hän nyt?... Niin kummallisen, salaperäisen näköinen... XI:s KOHTAUS.
Päivän Sana
Muut Etsivät